Kymmenen mezen lajitelma, 36 e
- Kikherne-seesamitahnaa, luomuohraa persiljan ja mintun kera, friteerattuja perunoita, paahdettua halloumia, punajuuria sinihomejuustocremen kanssa, libanoninmakkaraa, savukalamoussea, chilirapuja fenkolin kera, sataykanaa, lammaslihapullia
Libanonilais-kalifornialais-södermalmilainen bistro/kuntosalin kahvila Helsingin ydinkeskustassa kuulostaa niin omituiselta vedolta, että se on pakko käydä ratsaamassa. Sisustus noudattelee valittua linjaa (mikä ikinä se sitten onkaan); on valoa, vaaleutta ja avaruutta. Matkalla vessaan eksyn solariumiin.
Suppea lista käsittää kymmenen erilaista mezeä, muutaman salaatin sekä melko sekavan pääruokalistan. Huomiota herättää lähinnä kuukauden päivät auki olleen ravintolan ”legendaksi muodostunut” kanapata sekä 27 euron marmorihärkä.
Koska mojitoja on tarjolla jopa viittä erilaista, emme masennu. Muutaman (8,50 e/kpl) jälkeen on aika tilata täysi kattaus mezejä. Juomaksi pullo crianzalaista Marqués de Cáceres Vendimia Seleccionadaa (45 e, kerroin Alkoon 3,5).
Kattaus on epätasalaatuinen. Vetinen hummus, mauton ohratabouleh, savukalamousse, chiliravut sekä sataykana ovat pettymyksiä. Friteeratut perunat, paahdettu halloumi, punajuuret, makkara sekä lihapullat taas oivia pikkuannoksia.
Mezejen lisäksi tarjolla on kolmea erilaista salaattia: halloumi-meloni, spicy lohi-kurkku ja sesamkana-kasvis. Pääruokalistalla on burgereita, pataa, päivän kalaa ja risottoa.
On hauskaa, että Helsinkiin avataan erilaisia ja omaleimaisia paikkoja. Corionitan suurin ongelma on kuitenkin fokuksen puute.
Plussat
- keskeinen sijainti
- rohkea erilaisuus
- ystävällinen tarjoilija
- nopea toiminta
- aukioloajat
Miinukset
- ruokalistan linjattomuus
- kalsea sisustus
- keittiön epätasalaatuisuus
- ylihintainen viinilista
- sieluttomuus
