Kilpailu henkilöbrändäyksen maailmassa on kova – Työelämän tabuista podcastaava Taru Tammikallio kertoo, kuinka vaatimatonkin persoona saa itsensä esiin

Henkilöbrändit ovat levinneet monelle alalle. Yritykset hyötyvät osaavista henkilöistä, joilla on vahva oma sanoma.

Taru Tammikallio työskentelee freelance-toimittajana sekä media-alan yrittäjänä. Suplan Tabu-podcastissa hän nostaa työelämän vaiettuja aiheita esiin.
Taru Tammikallio työskentelee freelance-toimittajana sekä media-alan yrittäjänä. Suplan Tabu-podcastissa hän nostaa työelämän vaiettuja aiheita esiin. Kuva: Nelli Kivinen

Kovia henkilöbrändejä on ollut aina. Ulospäinsuuntautuneet, oman alansa mestarit ovat luoneet itsestään tunnettuja nimiä kentällään käyttäen hyväkseen esimerkiksi mediaa.

Some on muokannut viimeisen kymmenen vuoden ajan henkilöbrändäyksen suuntaa siten, että melkein kuka hyvänsä voi tuoda osaamisensa näkyviin helposti ja nopeasti.

Somen voimaa peräänkuuluttaa freelancer-toimittajana, konseptisuunnittelijana ja media-alan yrittäjänä työskentelevä Taru Tammikallio. Tammikallio tekee lisäksi Suplaan podcastia työelämän tabuista ja ilmiöistä ja on perustanut Uramedia-sivuston.

Tammikallion mielestä lähes alalla kuin alalla voi brändätä itseään. Yritys hyötyy siitä, että riveistä löytyy osaava tyyppi, jolla on vahva oma persoona ja sanoma.

“Yleensä vahvat henkilöbrändit on liitetty markkinointi- ja media-alaan, mutta henkilöbrändäys on levinnyt myös monille muille aloille”, Tammikallio sanoo.

Oman osaamisen ja vahvuuksien esiin tuominen on itsensä brändäyksessä ensisijaista. On tärkeää konkretisoida se lisäarvo, jota haluaa yleisölleen tuottaa.

Henkilöbrändäyksen merkitys työelämässä on kasvanut, koska some on suuri osa lukuisten yritysten markkinointia ja imagoa. Kilpailu huomiosta on yhä kovempi. Tammikallion mukaan ihmiseen on helpompi luottaa ja samaistua kuin kasvottomaan yritykseen.

Somen valta kiistaton

Vahvaa osaamista on monella, mutta sometilejä ei suinkaan kaikilla. Tammikallion mielestä some on kuitenkin oleellinen osa nykypäivän henkilöbrändäystä. Voiko itseään ylipäänsä brändätä ilman sometilejä?

“Onhan kaikki mahdollista, mutta miksi tehdä vaikeimman kautta? Somessa jokaisen on mahdollista saada äänensä kuuluviin. Paljon isompi vaiva on koittaa saada oma naama aamu-televisioon tai Hesarin etusivulle”, Tammikallio toteaa.

Hänen mukaansa somen käyttöä olisi kuitenkin väärin vaatia, vaikka monessa paikassa kannustetaankin työpaikan postausten uudelleen jakamiseen sekä näkyvyyden lisäämiseen henkilökohtaisilla sometileillä.

Somen käyttö on loppupeleissä jokaisen oma päätös.

Persoona edellä brändäykseen

Videoiden lisääntyminen sisällöntuottamisessa aiheuttaa paineita monella alalla. Ihmisten keskittymisjänteen alati lyhentyessä on helpompi katsoa näpäkkä video kuin syventyä pitkään tekstiin.

Video on tullut osaksi myös rekrytointiprosessia. Videohakemuksella tai -haastattelulla yritys haluaa Tammikallion mukaan testata motivaatiota sekä nähdä, millainen persoona on kyseessä.

“Videosta persoonasta saadaan enemmän kiinni kuin tekstin välityksellä”, Tammikallio toteaa.

Tekstillä on kuitenkin etunsa jännittäjätyypille, joka pelkää kameraa. Videon tekemisessä saattaa helposti kokea suurempia paineita esittää jotakin muuta kuin on.

“Parasta on olla oma itsensä. Ujous ei ole huono asia, vaan se voi olla positiivisesti muista erottava tekijä”, Tammikallio pohtii.

Itsestään ei tarvitse pitää meteliä vaan voi keskittyä tuottamaan lisäarvoa kohderyhmälleen.  Tärkeää on pitää omasta itsestään ja tyylistään kiinni. Jos yrittää olla kuin joku toinen, ei se enää silloin ole mikään henkilöbrändi.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi