Kokki Akseli Herlevin missio tuoda Suomeen oikeasti hyvä hampurilainen kulminoitui viime marraskuussa, kun Helsingin Lönnrotinkadulle avattiin Naughty BRGR. Rafla on avoinna maanantaista lauantaihin kello 11-22, ja etenkin iltaisin ja viikonloppuisin muodostuu oven eteen nopeasti jono. Ruoat tilataan tiskiltä kuten pikaruokalassa ja ne noudetaan pöytään, kun summerikiekko pirisee. Juomat saa tiskiltä heti mukaan, ja limutkin myydään nostalgisesti (ja ihanasti) lasipulloissa. Pöytävarauksia ei ravintolaan voi tehdä.
Naughtyn listalla on viisi burgeria, jotka on kirjoitettu piirroksilla kyllästettyyn liitutauluun kassan ylle. Lisukkeita ei näy missään ja ensivaikutelma on, ettei paikassa myydä muuta kuin burgereita. Kassapöydällä lojuu muutama laminoitu lista, jossa lukee, että hampparit saa halutessaan tuplana tai triplana, tai väliin voi pyytää pekonia hintaan 2,90. Herkullisen näköiset lisukkeet löytyvät listan toiselta puolelta, jos sellaisen saa käsiinsä ja sen tajuaa kääntää ympäri. Testikerralla emme tajunneet, se laskettakoon omaksi virheeksi.
Tilaamme Naughty BRGR -nimikkoburgerin pekonilla, NYC Cheese BRGR-hampparin tuplana ja bataattiranskalaiset. Tuplaburgeri ja Corona maksavat ruokailijalle noin 20 euroa, pekonihamppari bataattiranskalaisilla ja limulla saman verran.
Ravintolan arvosteluissa (eat.fi ja Facebook) on paljon vaihtelua, joten pyydämme lukijoita huomioimaan, että testi on tehty yhdellä käyntikerralla. Ravintolassa otetaan palaute ilmeisen vakavasti, ja sen perusteella ruokaan on myös tehty muutoksia. Testikäynti tehtiin arkisena iltapäivänä lounasjan jälkeen, jolloin ruokailijoita oli vain kourallinen.
Ruoka: 3/5
Bataattiranskalaiset ovat täydellisen rapeat, mutta kaipaavat epätoivoisesti seurakseen dipin (1e), jota ei testikerralla tajuttu etukäteen pyytää. Kaikki hampurilaiset saa myös ilman sämpylää tai gluteenittomina versioina. Molemmissa testiannoksissa on tavallinen hampurilaissämpylä, joka pehmenee täytteiden ympärillä niin paljon, että se maistuu raa’alta taikinalta. Liha on herkullista, juusto hyvin sulanutta, rucola tuoretta ja pekonihillo virkistävää, mutta täytteet ovat sämpylän sisällä epätasaisesti. Yksi haukkaus on kuiva ja mauton, toinen täynnä täytteitä ja makuja – mutta jokainen maistuu taikinalta. Mitään erikoista hampurilaisissa ei ole. Nykiläisen juustoburgerin pihvi on paistunut valitettavan epätasaisesti ja ruokailija tuumii, ettei burgeri vetele vertoja yhdellekään New Yorkissa maistetulle. Tuplahamppari on myös hiukan vaikea syödä käsin (aterimia ei ole). Miten mahtaa käydä triplaburgerin kanssa?
Ilmapiiri: 2/5
Tyhjänä ravintola on valitettavan ankean näköinen. Pienempi, korokkeellinen lounge-puoli näyttää viihtyisältä ja valmiilta, mutta suuremman tilan vaikutelma on, että ovet on avattu viikkoa ennen kuin sisustus on saatu loppuun. Industrial-fiilis on jäänyt puolitiehen, tila näyttää sotkuiselta ja sisustusyritelmiä on vaikea ymmärtää. Roskisten yläpuolella roikkuu loisteputki, jossa killuu lasten uimarenkaita. Häh?
Palvelu: 4/5
Pikaruokalan kaltainen palvelu ei vaadi ihmeellisyyksiä toimiakseen. Ensikertalaisille olisi hyödyksi, jos kassa ehdottaisi burgerin kaveriksi lisukkeita tai kastikkeita, joiden olemassaolosta ei ole tietoa. Kaiken kaikkiaan palvelu on ystävällistä, ja pöytään annetusta summerikiekosta huolimatta tarjoilija tuo ruoat pöytään.
Yleisarvosana: 3/5
Naughty BRGR olisi varmasti parempi ravintola, jos sillä ei olisi harteillaan “Suomen parhaan hampurilaispaikan” hypeä. Jos odottaa erinomaista ja saakin hyvää, lipsahtaa koko kokemus heti heikomman puolelle. Pikaruokalamaisuudesta huolimatta ja A-oikeuksien ansiosta ravintolassa saattaisi viihtyä pidempään, jos sisustus olisi kutsuvampi.
Naughty BRGR, Lönnrotinkatu 13, Helsinki. Avoinna ma-la 11-22.
