Parantaako älykello elämää vai aiheuttaako se vain yleisesti hyväksytyn riippuvuuden?

Älykello lupaa hallintaa, mutta tekeekö se meistä vain kontrollin orjia?

Aamu alkaa datalla – ei kahvilla

Ennen herättiin kellonsoittoon. Nyt herätään siihen, että ranne tärähtää ja kertoo, ettet nukkunut tarpeeksi syvää unta. Sitten tulee ilmoitus: “Tänään palautumisesi on 62 %.” Kiitos muistutuksesta, kello, oloni oli jo valmiiksi kehno.

Älykellon tsekkaamisesta on tullut monelle aamun ensimmäinen tehtävä. Se tietää, kuinka monta tuntia nukuimme, milloin hengitimme väärin ja kuinka monta askelta vielä puuttuu, jotta olemme “onnistuneet ihmisinä”.

Jos kello ei mittaa, oletko edes tehnyt mitään?

Hyvä ystävä vai passiivis-aggressiivinen valmentaja?

Älykello on kuin ystävä, joka haluaa sinulle hyvää, mutta tekee sen ärsyttävästi. Se tsemppaa, kun liikut, mutta myös soimaa, jos istut liikaa. Se huolehtii, mutta myös syyllistää.

Suhde kelloon on usein viha-rakkaus-suhde, ilman sitä olo on hukassa, sen kanssa olo on kokonainen ja jatkuvasti arvioitava.

Kello ei unohda. Se tietää, milloin jätit treenin väliin ja muistuttaa siitä juuri silloin, kun makaat sohvalla. Ja vaikka se mittaa sykkeen, se ei osaa mitata stressiä, jonka se itse aiheuttaa.

LUE MYÖS: Tuntuuko, että vuodet vain vilisevät ohi? Taustalla tieteellinen syy

“Tämä ei ole kilpailu” – paitsi että se on

Kun älykello yhdistyy sovellukseen, jossa voit verrata tuloksia ystäviin, kyse ei ole enää kunnosta, vaan statuksesta.

Kuka nukkui parhaiten? Kuka liikkui eniten? Kuka on elämänsä kunnosssa tai ainakin näyttää siltä datan mukaan?

Tämä on uusi sosiaalinen hierarkia: datapohjainen minäkuva. Pieni laite ranteessa on muuttanut sen, miten arvioimme itseämme ja toisiamme. Se ei enää vain mittaa, vaan myös määrittää.

Hyötyjäkin on, jos muistat kuka on ohjaksissa

Silti, ei pidä unohtaa: moni on saanut kellon avulla unensa kuntoon, alkanut liikkua säännöllisemmin tai huomannut stressitasonsa nousevan ennen kuin keho romahtaa.

Kello voi olla peili, joka näyttää enemmän kuin haluaisimme, mutta juuri siksi se voi myös auttaa. Ongelma alkaa silloin, kun peili muuttuu tuomariksi. Kun et enää juokse, koska haluat, vaan koska haluat saavuttaa hampaat irvessä päivittäisen tavoitteen.

Joskus se kannattaa ottaa pois

Älykello lupaa, että elämä on mitattavissa. Mutta kaikkea ei tarvitse mitata. Hyvä juoksu ei ole vain GPS-jälki, hyvä yö ei ole vain sykevälivaihtelu, ja hyvä elämä ei ole pelkkää dataa.

Ehkä todellinen hyvinvointi alkaa vasta, kun uskallat jättää kellon silloin tällöin pöydälle ja lähteä lenkille ilman todistajaa.

Lähde. BBC