Suomen asuntomarkkinoilla odotettu käänne näyttää siirtyvän jälleen eteenpäin.
Hypo-pankin tuoreiden analyysien mukaan sekä geopoliittinen kriisi että kotimaiset talouspäätökset hidastavat toipumista tavalla, joka voi yllättää monet asunnonostajat.
Tilanne ei johdu yhdestä tekijästä, vaan useiden samanaikaisten paineiden yhteisvaikutuksesta.
Sota heijastuu suoraan asuntomarkkinoihin
Hypon pääekonomisti Juho Keskinen nostaa esiin poikkeuksellisen tekijän: kansainvälisen kriisin vaikutuksen suomalaisiin asuntokauppoihin.
“Iranin kriisi näkyy nyt korkoihin liittyvän epävarmuuden ja inflaatio-odotusten nousuna, mikä jarruttaa asuntokauppaa ja siirtää hintojen nousukäännettä myöhemmäksi”, Keskinen arvioi.
Kyse ei ole vain hetkellisestä reaktiosta.
Geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin, jotka puolestaan määrittävät pitkälti asuntolainojen hinnan.
Kun korko-odotukset elävät, myös kotitaloudet jäävät odottavalle kannalle.
Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat laskivat helmikuussa: pääkaupunkiseudulla 3,4 prosenttia ja koko maassa 2,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Samalla asuntokauppojen määrä jäi noin 7 prosenttia viimevuotista pienemmäksi.
LUE LISÄÄ: Missä työ on tehokkainta? Uusi lista paljastaa kärkimaat – Suomen sijoitus herättää kysymyksiä
Kehysriihi ei tuo nopeaa helpotusta
Samaan aikaan katseet ovat kohdistuneet hallituksen kehysriiheen, jonka odotettiin tuovan helpotusta rakennusalan ahdinkoon.
Hypo ei kuitenkaan näe päätöksissä merkittävää käännettä.
“Asuntorakentamisen vuodesta tulee jälleen vaisu”, Keskinen toteaa ja viittaa siihen, että asuntoaloitukset jäävät jo neljättä vuotta peräkkäin alle 20 000 kappaleen.
Tilastot tukevat arviota.
Uusia asuntoaloituksia oli alkuvuonna neljä prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja asuinrakentamisen volyymi on yhä selvästi alle koronakriisiä edeltäneen tason.
Rakennusalan ongelmat eivät liity pelkästään kysyntään, vaan myös kannattavuuteen.
Viime vuosien kustannusnousu on jättänyt pysyvän jäljen.
Viiden vuoden aikana rakennuskustannukset ovat nousseet noin 17 prosenttia, samaan aikaan kun asuntojen hinnat ovat liikkuneet alaspäin.
Laina-ajan pidennys – helpotus vai harha?
Yksi paljon puhuttu keino markkinan piristämiseksi on asuntolainojen enimmäisajan pidentäminen jopa 40 vuoteen.
Ajatuksena on keventää kuukausieriä ja helpottaa ostokynnystä.
Keskinen suhtautuu keinoon kuitenkin varauksella.
“Asuntomarkkinoiden suunta ei käänny kabineteissa”, hän muistuttaa.
Vaikka pidempi laina-aika voi tuoda joustoa yksittäiselle velalliselle, se ei ratkaise markkinan perusongelmaa: epävarmuutta.
Lisäksi pidempi laina-aika kasvattaa kokonaiskorkokustannuksia merkittävästi.
Moni kotitalous päätyy edelleen lyhyempiin laina-aikoihin, eikä rakenteellinen vaikutus ole niin suuri kuin ensi silmäyksellä voisi ajatella.
Miksi käänne viivästyy juuri nyt?
Nykytilanne on poikkeuksellinen yhdistelmä useita kriisejä. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja nyt Iranin kriisi ovat kaikki vaikuttaneet talouteen peräkkäin.
Tämä näkyy erityisesti rakennusalalla, joka reagoi herkästi korkoihin, kustannuksiin ja kuluttajien luottamukseen.
Vaikka korkojen odotetaan pitkällä aikavälillä pysyvän maltillisempina kuin muutama vuosi sitten, lyhyen aikavälin heilahtelut riittävät pitämään ostajat varpaillaan.
Lisäksi sijoittajakäyttäytyminen on muuttunut. Uudisrakentamisen sijaan pääomat kohdistuvat nyt valmiiseen asuntokantaan, mikä heikentää uusien hankkeiden käynnistymistä.
Pitkä varjo talouteen
Rakennusalan kehitys ei ole irrallinen ilmiö. Se heijastuu laajasti koko kansantalouteen: työllisyyteen, investointeihin ja verotuloihin.
Kun rakentaminen hidastuu, vaikutukset näkyvät ketjureaktiona muilla toimialoilla.
Silti Keskinen muistuttaa, että markkinat korjaavat itseään ajan myötä.
“Suhdanteen elpyessä ja suurimpien kaupunkien väestönkasvun jatkuessa markkina kuitenkin korjaa tilannetta aikanaan myös ilman julkisen vallan raskaita tukitoimia.”
Käänne tulee – mutta ei nopeasti
Historiallisesti rakennusala on toipunut kriiseistä, mutta harvoin nopeasti.
1990-luvun laman jälkeen käänne kesti vuosia, ja sama ilmiö voi toistua lievempänä nyt.
Keskeinen kysymys on luottamus: milloin kotitaloudet ja sijoittajat uskovat tilanteen vakaantuneen riittävästi.
Tällä hetkellä viesti on selvä. Vaikka pahin epävarmuus saattaa hellittää ajan myötä, nopeaa paluuta kasvuun ei ole näköpiirissä.
Ja juuri siksi asuntomarkkinoiden kehitystä seurataan nyt tarkemmin kuin pitkään aikaan.
LUE LISÄÄ: Tutkimus: asuinkumppanisi voivat muuttaa kehoasi sisältäpäin
