Puhutaanpa aivojen väsymisestä.
Uuden tutkimuksen mukaan useiden vaikeiden päätösten tekeminen peräjälkeen voi väsyttää aivojen itsehillinnästä vastaavia alueita niin paljon, että ne käytännössä nukahtavat. Tämä taas osaltaan voi johtaa aggressiiviseen tai impulsiiviseen käytökseen.
Tutkimus tarkastelee kiisteltyä ego depletion -teoriaa. Sen mukaan meillä on rajallinen määrä henkistä energiaa tehtäviin, kuten päätöksentekoon tai houkutuksilta pidättäytymiseen, ja kun tuo varanto hupenee, tahdonvoima heikkenee ja huonot valinnat lisääntyvät.
Tämä uusi tutkimus tukee ego depletion -teoriaa: useiden vaikeiden päätösten tekeminen kuluttaa aivojen itsehillinnästä vastaavia alueita ja johtaa aggressiivisempaan käyttäytymiseen.
Tätä tutkimusta varten italialaisen IMT School for Advanced Studies Luccan tutkijat halusivat selvittää, miten ego depletion näkyy aivojen toiminnassa.
He teettivät osallistujilla noin tunnin mittaisen sarjan tehtäviä, joiden tarkoituksena oli väsyttää heidät henkisesti, ennen kuin heidät laitettiin pelaamaan pelejä, jotka vaativat vaihtelevassa määrin aggressiivisuutta ja yhteistyökykyä.
Tutkijat mittasivat osallistujien aivojen sähköistä toimintaa pelien aikana. Tuloksia verrattiin kontrolliryhmään, ja kävi ilmi, että henkisesti väsyneet osallistujat muuttuivat päivän mittaan selvästi yhteistyöhaluttomammiksi.
“Tutkimuksemme osoittaa, että henkisellä väsymyksellä on mitattavissa oleva vaikutus käyttäytymiseen – kun tietty väsymyksen taso ylittyy, ihmisillä on suurempi taipumus käyttäytyä vihamielisesti”, sanoo tutkijatohtori ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Erica Ordali.
Ordalin tutkimusryhmä havaitsi, että jo 45 minuuttia niin sanottuja eksekutiivisia tehtäviä, kuten suunnittelua ja ongelmanratkaisua, lisää todennäköisyyttä, että ihminen toimii sosiaalisissa tilanteissa aggressiivisesti.
Jos olet illalla ongelmanratkaisukyvytön, ei hätää – se on tieteellisesti todistettu, että ratkaisuvarastosi ovat tyhjät työpäivän jäljiltä.
Tutkijat liittivät käyttäytymismuutokset unenkaltaiseen toimintaan otsalohkon alueilla, jotka liittyvät päätöksentekoon ja impulssikontrolliin. Näiden alueiden irrottautuminen selittää heikentynyttä kykyä hillitä itseään.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin hiljattain tiedelehdessä PNAS.
“Kaiken kaikkiaan havainnoillamme on merkittäviä seurauksia monissa arjen tilanteissa, kuten taloudellisessa päätöksenteossa ja oikeudellisissa sopimuksissa. Ne osoittavat, että kun aivot ovat väsyneet, saatamme tehdä valintoja, jotka ovat jopa täysin oman etumme vastaisia”, sanoo artikkelin toinen kirjoittaja Pietro Pietrini.
Kaikki eivät silti niele ego depletion -teoriaa
Kaikki tutkijat eivät ole vakuuttuneita ego depletion -ilmiön olemassaolosta.
Laajassa vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä tällaisesta ehtymisefektistä.
“Testasimme ego depletion -hypoteesia yli 3 500 osallistujalla 36 itsenäisessä laboratoriossa, joissa käytettiin kahta erilaista kokeellista asetelmaa”, toisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat.
Tutkimuksen verrokkiryhmäläiset tekivät tehtäviä, joissa heidän esimerkiksi piti vetää tekstistä yli kaikki kirjaimet “e” tietyissä kohdissa tai kirjoittaa kertomus hiljattaisesta matkasta ilman, että he käyttivät lainkaan kirjaimia “a” tai “n” sisältäviä sanoja.
“Tulokset johtavat siihen johtopäätökseen, että depletion ei ole niin vahva tai varmasti todennettavissa oleva ilmiö kuin aiemmin on oletettu.”
City – räväkkää sisältöä vuodesta -86. Kirjoitamme siitä, mistä puhutaan ja siitä, mistä pian tullaan puhumaan. Ilmaiseksi, suoraan sulle.
Seuraa meitä somessa ja tilaa uutiskirje, niin pysyt kärryillä!
