Kofeiini yhdistetään usein vain vireystilaan, mutta tutkimusten mukaan sen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle.
Kahvi voi vaikuttaa muistiin, mielialaan ja jopa aivojen terveyteen, kunhan määrä pysyy kohtuudessa.
Erityisen hyväksi aivoille
Kahvia juodaan yleensä siksi, että se auttaa jaksamaan päivän yli. Kofeiinin vaikutus ei kuitenkaan rajoitu pelkkään hereillä pysymiseen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan 2–3 kupillista kahvia päivässä liittyy pienempään dementiariskiin. Sama yhteys havaittiin myös teen kohdalla. Tulokset perustuivat laajaan aineistoon, jossa kofeiininkulutusta verrattiin myöhempään muistisairauksien riskiin.
Erityisen kiinnostavaa on, että yhteys näkyi riippumatta geneettisestä alttiudesta. Tämä yllätti tutkijat, sillä perimä on yleensä keskeinen riskitekijä. Nyt kofeiinin käyttö näytti olevan yhteydessä pienempään riskiin sekä korkean että matalan riskin ryhmissä.

Havainto tukee aiempaa tutkimusta, jossa kofeiinin on todettu parantavan muistia ja keskittymistä ainakin lyhyellä aikavälillä.
Kahvi ei siis ole pelkkä nopea piriste, vaan sillä voi olla pidempikestoisia vaikutuksia aivojen toimintaan.
Mieliala, motivaatio ja kehon suorituskyky
Kofeiini vaikuttaa myös suoraan aivojen välittäjäaineisiin. Se stimuloi dopamiinin tuotantoa, mikä liittyy mielihyvän kokemiseen, motivaatioon ja oppimiseen. Tämä voi osaltaan selittää, miksi kahvi koetaan paitsi piristävänä myös mielialaa kohottavana.
Vaikutukset eivät rajoitu henkiseen puoleen. Kofeiinin on havaittu voivan parantaa keskittymistä, nopeuttaa reaktioaikaa ja lisätä fyysistä suorituskykyä. Se voi vähentää väsymyksen tunnetta ja auttaa jaksamaan pidempään esimerkiksi liikunnan aikana.

Joissain tutkimuksissa on viitteitä myös aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja ruokahalun lievästä vähenemisestä, vaikka näyttö näiden vaikutusten pysyvyydestä on osin ristiriitaista.
Hyötyjen ja haittojen raja kulkee yllättävän selvästi
Vaikka kahvilla on useita mahdollisia hyötyjä, vaikutukset eivät kasva rajatta kulutuksen mukana.
Myös Suomessa kofeiinin turvallisena ylärajana pidetään noin 400 milligrammaa päivässä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 3–4 kupillista kahvia, riippuen juoman vahvuudesta.
Kun määrä kasvaa tätä suuremmaksi, haittavaikutukset yleistyvät. Kofeiini voi aiheuttaa levottomuutta, univaikeuksia ja sydämentykytystä, ja suurina annoksina sillä voi olla myös vakavampia vaikutuksia elimistöön.
LUE MYÖS: Juotko kahvia ennen töitä tai opiskelua? Sillä voi olla yllättävä vaikutus
Eli toisin sanoen kohtuullisesti käytettynä se voi tukea sekä aivojen että kehon toimintaa, mutta liiallisena se alkaa kuormittaa samoja järjestelmiä, joita sen pitäisi piristää.