Kun vanhemmat pohtivat, mihin harrastukseen lapsi kannattaa ohjata, valinnat pyörivät usein urheilun, kielten tai matemaattisten aineiden ympärillä.
Tieteelliset tulokset kuitenkin osoittavat, että yksi harrastus erottuu selvästi muista – ei niinkään sen tuottamien taitojen vuoksi, vaan sen tavan takia, jolla se muokkaa kehittyvää aivoa tavalla, joka kantaa pitkälle aikuisuuteen.
Musiikkia aivoille
Kyse on musiikista.
Ja tulokset ovat yllättäviä jopa tutkijoille itselleen.
Soittaminen ja laulaminen ei vain kehitä musikaalisuutta – se rakentaa aivoja koulumenestyksen, impulssikontrollin ja kognitiivisen joustavuuden osalta tavalla, jota mikään muu harrastus ei toistaiseksi ole pystynyt korvaamaan.
LUE LISÄÄ: Yksi yllättävä luonteenpiirre paljastaa korkean älykkyyden
Musiikki muuttaa aivojen rakennetta jo 15 kuukaudessa
PubMedissä julkaistussa pitkittäistutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa, että jo 15 kuukauden soittotunneilla on mitattavia rakenteellisia muutoksia kehittyvässä aivoissa.
Lapset, jotka aloittivat musiikkiharjoittelun, kehittivät merkittävästi tiheämpää harmaata ainetta kuulo- ja motorisilla alueilla verrattuna verrokkiryhmään – ja nämä muutokset korreloivat suoraan parantuneisiin motorisiin ja kuulotaitoihin.
Aivomuutos ei ole pientä: se vastaa neurologisesti huomattavaa rakenneuudistusta, jonka vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmeniä myöhemmin aikuisessa iässä.
Lapsuuden soittotunnit ennustavat menestystä myös ilman musiikkiuraa
Ehkä tärkein löydös: musiikkiharjoittelun hyödyt eivät rajoitu musiikkiin.
Scientifig Reports -lehdessä julkaistu tutkimus 250 lapsella osoitti, että musiikkia opiskelleilla lapsilla oli parempi suoriutuminen äidinkielessä, vieraissa kielelissä sekä matematiikassa – myös silloin, kun perheen tulotaso ja vanhempien koulutus otettiin huomioon tilastollisesti.
Toisin sanoen: soittaminen kehittää laaja-alaisia kognitiivisia taitoja, jotka hyödyttävät lasta elämän kaikilla osa-alueilla, ei vain konserttisaleissa.
Impulssikontrolli – menestyksen tärkeintä raaka-ainetta
USC:n aivotutkimuslaboratorion pitkäaikaistutkimus osoitti, että musiikkiharjoittelu kehittää erityisesti impulssikontrollia – kykyä hillitä välittömiä reaktioita ja toimia harkiten.
Tämä taito ennustaa akateemista menestystä, uramenestystä, hyvinvointia, varallisuutta ja jopa fyysistä terveyttä paremmin kuin älykkyysosamäärä.
Impulssikontrolli on taito, jota muut harrastukset kehittävät harvoin yhtä tehokkaasti kuin soittaminen, joka vaatii toistuvaa, tarkkaa ja sinnikästä harjoittelua, joka rakentaa prefrontaalista aivokuorta juuri oikeaan kasvuvaiheeseen.
Musiikin kognitiiviset hyödyt näkyvät kahden vuoden jälkeen
Yhdysvaltojen suurimpaan lapsen aivotutkimushankkeeseen, ABCD-tutkimukseen, pohjautuvassa analyysissä havaittiin, että kaksi vuotta jatkuvaa musiikkiharjoittelua johti mitattavasti parempiin suorituksiin kognitiivisissa ja kielellisistä testeissä verrattuna lapsiin, joilla ei ollut musiikkiharjoittelua.
Sanavarasto kasvoi erityisen selvästi.
Eikö urheilusta sitten ole hyötyä?
Kyllä on – urheilu on myös erinomainen harrastus.
Pitkäaikaistutkimus 2 775 lapsella Kanadassa osoitti, että organisoitu urheilu 12-vuotiaana ennusti parempia oppimistuloksia 18-vuotiaana.
Ero musiikkiin on kuitenkin neurologinen: musiikki rakentaa aivoverkostoja, joita urheilu ei aktivoi samalla tavalla – erityisesti kielellisen prosessoinnin ja toiminnanohjauksen osalta.
Ihanteellista olisi tarjota lapselle molempia.
Milloin soittaminen kannattaa aloittaa?
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että 5–10 vuoden ikä on neurologisesti otollisin aika aloittaa musisointi.
Aivojen muovautuvuus on tällöin suurimmillaan.
Harrastuksen ei tarvitse jatkua aikuisikään – muutaman vuoden johdonmukainen soittaminen lapsuudessa riittää muuttamaan aivoja tavalla, jonka vaikutukset kantavat läpi elämän.
LUE LISÄÄ: Cambridge tutki – tämä piirre ennustaa älykkyyttä paremmin kuin älykkyyystesti, onko sinulla se?
