Hirvikolarien riskiaika osuu syksyllä suoraan työmatkan tunteihin

Hirvien liikkeelle lähtö ajoittuu syksyyn ja hämärään. Molemmat osuvat samaan aikaan kuin suomalaisten työmatkat.

Nuori uroshirvi seisoo maantien pientareella lehdettömän metsän edessä ja katsoo suoraan kohti.

Vaarallisin hetki on tiedossa jo etukäteen: hirvikolarin riskiaika.

Se ajoittuu tuntiin ennen auringonnousua ja tuntiin auringonlaskun jälkeen.

Syyskuussa nämä kaksi vaaran hetkeä osuvat suoraan suomalaisten työmatkaliikenteen päälle.

Syksy panee hirvet liikkeelle

Hirvien liikehdintä lisääntyy selvästi silloin, kun ne siirtyvät kesälaitumilta talvilaitumilleen.

Samaan aikaan alkaa eläinten kiima-aika, joka aktivoi niitä liikkumaan tavallista enemmän.

Kolmas vaikuttava tekijä on metsästyskausi, joka saa hirvet vaihtamaan tuttuja reittejään.

LUE LISÄÄ: Heinäkuussa uusiin autoihin tulee pakollinen kamera, joka tarkkailee sinua

Kaksi kolmasosaa kolaroidaan hämärässä

Liikenneturvan mukaan lähes kaksi kolmasosaa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä.

Kuljettajan näkyvyys tieympäristöön on heikoimmillaan juuri hämärän aikaan.

Hirvet myös uskaltautuvat ylittämään teitä rohkeammin silloin, kun luonnonvaloa on vähän.

Syys- ja lokakuu erottuvat tilastoista

Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastojen mukaan yli neljännes hirvionnettomuuksista sattuu syys-lokakuussa.

Maalis-huhtikuussa onnettomuuksien määrä on puolestaan tyypillisesti hyvin vähäinen.

Ero ei johdu kuljettajien tarkkaavaisuuden muuttumisesta, vaan siitä, mihin aikaan vuodesta hirvet liikkuvat.

Hirvi ylittää maantietä hämärässä, keskiviiva kulkee sen jalkojen alta ja tie kaartuu taustalla näkymättömiin.
Suurin kolaririski osuu tuntiin ennen auringonnousua ja tuntiin auringonlaskun jälkeen. Silloin hirvi liikkuu ja kuljettaja näkee huonoiten.

Nopeus toistui vakavissa onnettomuuksissa

Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty on kertonut tutkijalautakuntien tunnistaneen toistuvan riskitekijän.

Kuljettaja ei ollut alentanut ajonopeuttaan hirvivaara-alueella tai näkyvyyden ollessa rajoittunut.

Kymmenen vuoden aikana tapahtui 20 kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta, ja ne kaikki sattuivat teillä, joiden nopeusrajoitus oli vähintään 80 kilometriä tunnissa.

Toinen eläin seuraa usein perässä

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Ari-Pekka Elovaaran mukaan hirvikolari on vältettävissä perusasioilla.

Niitä ovat maltillinen ajonopeus, ajamiseen keskittyminen ja riittävä turvaväli edellä ajavaan.

Elovaara muistuttaa myös, että siellä missä kulkee yksi hirvi, on usein toinenkin, joten nopeutta kannattaa hidastaa heti ensimmäisen havainnon jälkeen.

Toimi oikein onnettomuuspaikalla

Jos kolari sattuu, ensimmäinen tehtävä on auttaa mahdollisia loukkaantuneita.

Sen jälkeen soitetaan välittömästi hätänumeroon 112, sillä hirvieläinkolarista on aina ilmoitettava.

Muuta liikennettä varoitetaan hätävilkuilla ja varoituskolmiolla, koska ketjuonnettomuus voi olla seurauksiltaan alkuperäistä törmäystä vakavampi.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Helsingissä on pohjoismaiden hitain liikenne – tuore data paljastaa karun eron

Suosittelemme