Älykkyyden mittaaminen on herättänyt kiistoja jo vuosisadan ajan.
Äö-testit mittaavat tiettyä kapea-alaista kognitiivista kykyä, mutta tutkijat tietävät nyt, että todellinen älyllinen potentiaali näkyy arjessa aivan muilla tavoilla.
Yksi piirre nousee esiin tutkimuksesta toiseen – eikä se ole se, mitä useimmat arvaavat.
Miksi älykkyysosamäärätesti ei kerro kaikkea
Harvardissa kehitetyn moniälykkyysteorian (MI) mukaan älykkyys ei ole yksiulotteinen ominaisuus vaan joukko erilaisia kykyjä, joista standarditestit mittaavat vain murto-osan.
Psykologi Howard Gardner tunnisti ainakin kahdeksan eri älykkyyden muotoa – kielellisestä loogis-matemaattiseen, musiikillisesta keholliseen.
Tämä ei tarkoita, etteivät äö-pisteet korreloisi tiettyjen kykyjen kanssa.
Ne korreloivat.
Mutta ne jättävät ulkopuolelle suuren osan siitä, mitä tutkijat pitävät kognitiivisena huippusuoriutumisena.
Yksi piirre nousee ylitse muiden
Tutkimuksissa älykkyyden ja epävarmuuden sietokyvyn yhteydestä on tunnistettu tekijä, joka toistuu johdonmukaisesti korkean älykkyyden merkkinä: mukavuusalueen ulkopuolella viihtyminen epävarmuuden kanssa.
Älykkäät ihmiset sietävät paremmin sen tunnetta, että he eivät tiedä.
He eivät kiirehdi ensimmäiseen vastaukseen vaan pitävät kysymyksen avoimena pidempään.
Psykologi Adam Grant kutsuu tätä uudelleen ajattelemisen -kyvyksi: korkeimman kognitiivisen tason ihmiset päivittävät käsityksiään mielellään, kun uusi tieto niin vaatii.
LUE LISÄÄ: Lapsettomilla ihmisillä on usein yhteinen piirre – psykologit pitävät sitä yllättävänä ominaisuutena
Miksi tämä yllättää niin monia
Koska arkiajattelu yhdistää älykkyyden vastauksiin – ei kysymyksiin.
Neuvotteluissa, palavereissa ja sosiaalisissa tilanteissa näkyväksi tullaan puhumalla, ei hiljaa miettimällä.
Meta-analyysissa, joka kattoi yli 200 tutkimusta, havaittiin, että nopeimmin vastaavat eivät ole älykkäimpiä – he ovat usein vain varmimpia.
Ja liiallinen varmuus on yksi kognitiivisen rajoittuneisuuden tunnusmerkeistä.
Kolme muuta merkkiä, jotka tutkijat tunnistivat
He kysyvät ”miksi” enemmän kuin ”mitä.”
- Tiedonhakuinen mieli ei tyydy pintavastaukseen. Uteliaisuus mekanismeista – ei vain tuloksista – on vahva korkean älykkyyden osoittaja. Tutkimuksissa uteliaisuus ennusti akateemista menestystä yhtä vahvasti kuin IQ.
He muuttavat mielensä julkisesti.
- Johtajia ja asiantuntijoita tutkittaessa havaittiin, että kognitiivisesti joustavimmat yksilöt myöntävät muuttaneensa kantaansa ilman häpeää. He eivät pidä aiempaa mielipidettään identiteettiään määrittävänä.
He löytävät yhteyksiä odottamattomien asioiden väliltä.
- Tätä kutsutaan lateraaliseksi ajatteluksi, eli kyvyksi huomata, miten kaksi näennäisesti erillistä asiaa liittyvät toisiinsa. Stanfordin d.school -innovaatioinstituutin mukaan tämä on yksi innovatiivisimman ajattelun keskeisimmistä piirteistä.
Voiko älykkyyden piirteitä kehittää?
Tutkijoiden vastaus on varovaisen myönteinen.
Kasvun mindset -tutkimuksissaan psykologi Carol Dweck osoitti, että uskomus kyvyn kehittymiseen itsessään parantaa kognitiivista suoriutumista.
Epävarmuuden sietoa voi harjoittaa tietoisesti: jätä esimerkiksi päätöksen teko auki yön yli.
Lue aiheesta, josta olet eri mieltä.
Kysy kysymyksiä, joihin et odota vastausta.
Älykkyyden korkein muoto
Lopulta tutkijat palaavat yhteen havaintoon: älykkyyden korkein muoto ei ole tietää – se on osata olla tietämättä.
Sokrates tiesi tämän jo antiikin Kreikassa, ja modernit kognitiotieteilijät vahvistavat saman: metakognitio, eli kyky tarkastella omaa ajatteluaan, on yksi luotettavimmista korkean älykkyyden ennustajista.
LUE LISÄÄ: Myös tämä yllättävä luonteenpiirre paljastaa korkean älykkyyden
