Bassoradio päästää vankien äänen eetteriin

Vankiradiossa teemoina musiikin tekeminen vankilassa, nuoret, naisvangit, isyys vankilassa ja vankilasta vapautuminen.

Kuva: Thinkstock / Brand X Pictures

Kriminaalihuollon tukisäätiö teki vuonna 2010 Vankiradio-ohjelmaa, mutta projekti hautautui pitkäksi aikaa.

"Yksi vanki sanoi mulle monta kertaa, että tehkää lisää sitä Vankiradiota", Kriminaalihuollon tukisäätiön viestintäkoordinaattori Lotta Lehmusvaara sanoo.

Idea lämmiteltiin uudestaan ja huomenna perjantaina puolivaltakunnallisen Bassoradion Hikisessä iltapäivässä kuullaan ensimmäinen osa uudesta Vankiradiosta.

"Vangit suhtautuvat tällaiseen todella myönteisesti. Kukaan ei ole koskaan kieltäytynyt haastattelusta. Heiltä ei useinkaan kysytä asioista ja he haluavat saada äänensä kuuluviin", Lehmusvaara kertoo.

"Ohjelmassa on vain muutamia asiantuntijoita ja enimmäkseen ääneen pääsevät vangit ja nuoret."

Perjantaina neljän ja viiden välillä sekä ensi viikolla maanantaista torstaihin samaan aikaan kuullaan Bassoradiolla asiaa vankeja koskettavista teemoista; musiikin tekemisestä vankilassa, reunalla elävistä nuorista, isyydestä vankilassa, naisvankien näkökulmasta ja vankilasta vapautumisesta.

"Ohjelmassa kuullaan paljon muun muassa siitä leimasta, jonka vangit saavat. Siitä, miten vapautumisen jälkeen on vaikea tulla hyväksytyksi. Siinä puhutaan siitä, miten vankilasta vapautuminen pitäisi tapahtua, jotta päästäisiin mahdollisimman hyviin tuloksiin. Esiin tulee heidän "toimialaansa" koskevia mielipiteitä. Yksi vanki puhuu ihmisarvosta, toinen siitä, miten hänen isyyttään rajoitetaan liikaa, eikä hän voi tavata lastaan niin paljon kuin lapsi tarvitsisi. Haastateltavat haluavat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin", Lehmusvaara avaa.

Ohjelman ovat tuottaneet Kriminaalihuollon tukisäätiö yhteistyössä KRIS:n, Vankien omaiset VAO ry:n, KSL:n ja EHYT ry:n kanssa. Ohjelmasarjalle on tehty tunnukseksi räppibiisi, jonka sanat ovat erään vangin ja sen esittävät Paleface, Steen1, Mariska ja PeteK.

Suomen vankiloissa aikaansa kuluttaa noin 3000 vankia. Valtaosa istuu suljetuissa laitoksissa, mutta vankeja pyritään siirtämään tuomion loppuvaiheessa vapaampiin oloihin avovankilaan, vapauttamisyksikköön tai valvottuun koevapauteen.

Kokemukset esimerkiksi vapautumisyksiköistä ovat hyviä.

"Näitä on Suomessa neljä ja lisää on tulossa. Portaittain vapautuminen yleistyy, joten myös valmennuspalvelut lisääntyvät. On ihan eri asia elää astetta vapaammin, esimerkiksi puutalossa, jossa on oma keittiö kuin suljetussa vankilassa, jossa on usein aika ankea ilmapiiri. Tarjolla on yhteisöllisyyttä ja tukea. Vangit voivat muun muassa hakea töitä ja asuntoa", Lehmusvaara sanoo.

Vangit ovat vankeuden asiantuntijoita. Harmi vain, heidän mielipiteensä jätetään turhan usein huomioimatta. Vankiradion kautta vankien viestiä välitetään paitsi suurelle yleisölle, myös vankien kanssa työskenteleville, heidän omaisilleen ja lähipiirilleen sekä vankiyhteisölle itselleen. Ohjelmia toimitetaan vankiloiden kirjastoihin vankien kuultavaksi. Riihimäen vankilassa vankien on mahdollisuus kuunnella ohjelmia keskusradion välityksellä.

"Kannattaisi kuunnella, kun vangit puhuvat ja mitä he oikeasti ajattelevat. Nuorista tehdyssä jaksossa oli kiva kuunnella sitä, miten huonoon suuntaan menossa ollut nuori voi kääntää kelkkansa, jos yhteiskunta tekee jotain tai tarjoaa apua."

Mitä se apu voisi olla?

"Esimerkiksi Tampereella on vanhassa tehtaassa toimiva Nauhan Startti -työpaja, jossa on studiot ja nuoret voivat tehdä musiikkia ja esittää sitä. Tätä tehdään nuorten ehdoilla. Nuoret kaipaavat yhteisöllisyyttä, he haluavat kuulua johonkin. Sellaisia paikkoja, jossa he voivat tuntea näin, pitäisi tulla kaikkiin kaupunkeihin lisää."

Haastattelijoina toimivat ihmiset, jotka tuntevat "alaa" ja siihen liittyvää kulttuuria. Osa haastattelijoista on itsekin istunut vankilassa.

"Olen todennut, että ihmiset, jotka tuntevat vankien tilannetta, ovat parhaita haastattelijoita. "Alalla" on omia termejä, joita kaikki eivät ymmärrä."

Rikollisessa elämäntavassa syvällä olevat ihmiset keräävät elämänsä rakennuspalaset elämästään kulttuurista. Syntyy omat säännöt, kieli, piirit, jotka kaikki siihen kuuluvat tietävät, mutta joita ei ole missään julkisesti luettavissa. Kaikille vankilasta vapautuminen ei riitä, sillä muurien ulkopuolella tulee opetella täysin uusi elämäntapa. Se, jota joskus kutsutaan "normaaliksi".

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi