Mielen menneisyys

Evoluutio määrää mieltämme.

Ihmisen savanniaivot eivät ole sopeutuneet urbaaniin elämään, ainakaan evoluutiopsykologian mukaan. Kuva on kuvituskuva.
Ihmisen savanniaivot eivät ole sopeutuneet urbaaniin elämään, ainakaan evoluutiopsykologian mukaan. Kuva on kuvituskuva.

Kannattaako yhä useampi ihminen leimata vinksahtaneeksi ja laittaa yksilöterapiaan, kysyy tiedetoimittaja Marko Hamilo kirjassaan Luonnollisesti hullu. Media- ja medikalisoitumiskriittisen Hamilon mielestä olisi järkevämpää muuttaa yhteiskuntaa. Ihminen on eläin. Sössöttäminen yksilön poikkeavuudesta tulisi lopettaa ja rehellisesti myöntää, etteivät savanniaivomme ole täysin sopeutuneet urbaaniin elämään. Ihmisen aivot eivät esimerkiksi ole vielä mukautuneet ruuan tai viinan jatkuvaan runsaaseen saantiin.

Seksistäkin yritetään tehdä psykomössöä. Yleisen käsityksen mukaan seksielämän kuuluisi olla jatkuvaa romanttista harmoniaa. Hamilo torppaa kiiltokuvan:

"Luonnonvalinta ei ole pitänyt pariskuntien seksuaalista tyytyväisyyttä niin suuressa arvossa kuin menestyksekästä jälkeläistuottoa."

Sukupuolten erilaiset intressit (miehille määrä, naisille laatu) aiheuttavat lähtökohtaisesti ristiriitaa ja kitkaa.

Evoluutioekologian professori Hanna Kokko Australian kansallisyliopistosta arvioi, että

"Ihminen on enemmän lintu kuin nisäkäs. Ei me mitenkään hirvieläinmäisesti sukupuoliroolejamme noudateta. Linnuilla on parisuhteita, joissa molemmat vanhemmat tuovat ruokaa pesälle. Tähän liittyy myös konflikteja, syrjähyppyjä, erotilanteita. Monilla pikkulinnuilla koiraan halukkuus tuoda ruokaa pesälle heikkenee, jos syntyy epäilys siitä, ovatko poikaset koiraan omia." Kokon mukaan ihmisten ja eläinten samankaltaisuudet eivät ole luonnontieteilijälle yllättäviä, vaan tuntuvat loogisilta.

Hamilon mielestä on ylimielistä kuvitella länsimaisen kulttuurin olevan erityisen kehittynyt.

"Suomessa on epätieteellisen psykologian ja psykiatrian, muun muassa psykoanalyysin, traditio." Hamilon mukaan alan diagnostiikka on humpuukia, perustuen oireiden analyysiin, varsinaisia syitä selvittämättä. Vahvempi perusta löytyisi ihmisen evoluutiobiologian tutkimuksesta. Psykoalan lapsellinen käsitys normaalin ihmisen hyvyydestä voidaan unohtaa.

"Luonnonvalinta ei suunnitellut ihmistä onnelliseksi."

"Siitä olen samaa mieltä, ettei luonnonvalinta ole mikään onnellisuuden maksimoija. Mutta se tarkoittaa myös sitä, ettei ihminen ole välttämättä onnellisimmillaan "luonnollisimmassa" ympäristössä. Sitä mikä toimii yhteiskunnassa ja mikä taas ei, ei oikein saada selville kuin kokeilemalla...jos olisimme aina pysyneet "tuo ei ikinä toimi" -linjalla, ei oltaisi saatu aikaan naisten aseman parannuksia, demokratiaa, orjuuden poistamista, eikä oikein mitään", Kokko valottaa.

Ihmisen luonnollisia universaaleja taipumuksia ovat taipumus soveltaa eri moraalikoodia meihin kuin muihin, taipumus uskonnollisuuteen sekä taipumus omankädenoikeuteen. Hamilo muistuttaa sivistyksen ja oikeuden olevan vain hento silaus eläimellisyytemme päällä. Jos ihmisten usko oikeuden (eli koston) toteutumiseen laajasti kärsii, tartutaan omiin väkivaltaisiin ratkaisuihin. "Yhteiskuntarauhan järkkyessä palaamme ihmisluonnon tehdasasetuksiin." Erilaisten terapiakoulukuntien yksi suuri moka on Hamilon mielestä uskomus, jonka mukaan tunne-elämän ristiriidat ovat seurausta virheellisistä tai vääristä tavoista ajatella. Ristiriita kuuluu ihmisen elämään luonnollisena osana ja monet "turhat" pelot ovat syvällä aivojen kehityksessä olevia henkiinjäämisviettejä.

Ns. mielenterveysongelmien taustalta löytyy Hamilon mukaan usein rationaalisuutta, luonnonvalinnan tuottamia sopeutumia, jotka hieman toisenlaisessa ympäristössä toimisivat hyvin. Masennus on luonnon keino saada yksilö madaltamaan tavoitetasoaan ja luopumaan epärealistisista unelmista. Terapiassa pyritään palauttamaan illuusio minän hyvyydestä, vaikka masentuneet ovat tutkimusten mukaan realisteja. ADHD on ongelma modernissa yhteiskunnassa, jossa riskien karttaminen, keskittynyt tarkkaavaisuus ja impulssien hillintä ovat tärkeitä. Mutta ilman spontaaneja riskinottajia istuisimme vielä savimajassa. Luovat ihmiset ovat usein ahdistuneita, koska asettavat tavoitteensa korkealla. Ilman luovuutta kansakunnan mielenterveys voisi olla parempi, mutta maailma jämähtäisi paikalleen ja kuolisi tylsyyteen.


Ensi kuussa: Inhoan äitiäni!

Onko äitisi ollut tuhmana vai inhoatko häntä vain muuten? Kerro tarinasi!

1 kommentti

hairio

2.9.2011 23:28

Koulussa sain kärsiä vilkkaudestani, vaikka oikeasti suomalaisten enemmistössä on vikaa: ovat liian hitaita ja jähmeitä. Kostautuu kaikessa: ajattelussa, liikkumisessa, liikenteessä, seurustelussa. Hitaudelle ei ilmeisesti mahda mitään. Minäkään en mahda vilkkaudelleni mitään. Se on geeneissä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi