Uuden materian ostaminen on pannassa, mutta deodorantin saa uusia – Ostolakkoilijat vastustavat kertakäyttökulttuuria

Kiivas kulutuskulttuuri saa aikaan vastareaktion. Ostolakon aikana oma tavarantarve tulee tutuksi, tietävät Mirja Kolttola ja Henna Paavola.

Mirja Kolttola ja Henna Paavola välttelevät uuden materian ostamista vuoden 2019 ajan.
Mirja Kolttola ja Henna Paavola välttelevät uuden materian ostamista vuoden 2019 ajan. Kuva: Halpa Omatunto

Ilmaston tila ja maailman hukkuminen roskaan sekä tavaraan saa monet pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistään. Erilaiset ostolakot ovat yleistyneet tubettajien ja bloggaajien keskuudessa.

Ostolakkokelkkaan ovat hypänneet myös Halpa omatunto -blogia pitävä toimittaja Mirja Kolttola sekä hänen hyvä ystävänsä Henna Paavola. He ovat ostolakossa vuoden 2019. Käytännössä he eivät aio ostaa mitään uutta materiaa kuten vaatteita, kosmetiikkaa ja esineitä tulevan vuoden aikana.

“Kaikkein tärkeintä on kulutuksen vähentäminen. Ostolakon kautta selkiintyy itsellekin, että mitä oikeasti tarvitsee”, sanoo Kolttola vuoden tavoitteesta.

Poikkeuksen materian täyskieltoon tekevät työhön liittyvät tarpeet sekä harrastevälineitä voi ostaa, mikäli ne tulevat aitoon tarpeeseen. Lisäksi Kolttola mainitsee, että deodorantin loppuessa sen voi korvata uudella. Kunhan tarpeellista tuotetta on aina yksi.

Kolttola saattaa leikata hiuksensa, jos hiustuotteet loppuvat vuoden aikana. Tuleva vuosi on ennen kaikkea itsetutkiskelun paikka.

Paavola on havainnut, että hamstraa tuotteita ikään kuin säästöön. Alennukset saavat helposti ostamaan asioita, joille ei ole aidosti tarvetta.

“Olen jumahtanut sellaiseen ajatusmalliin, että jos saa samalla rahamäärällä enemmän niin silloin ostaa. Ei tule mietittyä tarpeeksi, että tarvitseeko niitä asioita oikeasti”, Paavola pohtii.

Löytöjen jättämisen vaikeus

Kolttolan ja Paavolan ostolakon etenemistä voi seurata Kolttolan blogista. Molemmat ovat kertaalleen jo hairahtaneet, vaikka eivät koekaan, että ostolakon alku olisi ollut erityisen hankala.

Kolttola tilasi lähes vahingossa lehden, Paavola ei voinut vastustaa halpaa Marimekon neuletta kirpputorilla.

“Neule maksoi vain seitsemän euroa. Hyvitin ostolakkorikkomukseni siten, että ostin Luonnonperintösäätiöltä metsää. Lähtökohtaisesti pyrin pitämään ostolakon, mutta jos vielä rikkomuksia tulee, lahjoitan rahaa hyvätekeväisyyteen”, Paavola kertoo.

Myös Kolttola tunnistaa hyvien löytöjen vastustamisen vaikeuden. Hän ei niinkään harrasta shoppailua, mutta arvostaa esimerkiksi vintagevaatteita ja vanhoja huonekaluja.

“Jotkin asiat voivat tuntua “kerran elämässä” -mahdollisuuksilta, niin saattaa pohtia, että miten ne voi ohittaa. Käännän ajatuksen kuitenkin siten, että kyllä niitä tavaroita tulee jatkossakin. Pystyn kyllä vuoden olemaan tekemättä löytöjä”, Kolttola sanoo.

Omaa ostelua voi Kolttolan mielestä ensin vähentää. Kaikkien ei tarvitse lähteä lakkoilemaan. Elämäntapamuutoksissa kannattaa välttää ehdottomuutta, joten alkuun on hyvä lopettaa vaikka jonkin asian ostaminen, mikäli täyslakkoilu tuottaa hankaluuksia.

Ostotuputuksen vastarinta

Kolttola tekee ostoslakon nimenomaan ekologisen kuluttamisen näkökulmasta. Ihmisille markkinoidaan jatkuvalla syötöllä “osta, osta osta” -mentaliteettia. Miten ostokiiman voi ohittaa maailmassa?

Instagramiin kaksikko haluaa tarjota vertaistukea ostohalujen kanssa kamppaileville. Monien somevaikuttajien kannustaessa ostamaan erinäisillä alekoodeilla tuotetta jos jonkinlaista, Kolttola ja Paavola kertovat, kuinka onnistuivat vastustamaan kiusausta.

“Ihmiset menevät helposti kulutusmoodiin. Ilmastoasiat ja kestämätön kertakäyttökulttuuri kuitenkin puhututtavat, ja monet ymmärtävät, että kierrättäminen on parempi kuin viedä esimerkiksi vaatteet roskiin, mutta sekään ei silti poista uuden tuotettavan massan määrää”, Paavola sanoo.

Kolttola on aiemmin opiskellut vaateartesaaniopintoja. Vastuullisuus ja hyvälaatuisuus ovat kasvavia trendejä muodin saralla. Hän uskoo, että kuluttajien arvostus laadukkaita vaatteita ja rikkoutumatonta teknologiaakin kohtaan pakottaa yritykset muuttamaan käytäntöjään tulevaisuudessa.

Vaatteiden korjaaminen on tärkeää Kolttolalle. Hänen mukaansa kaiken halpuuttaminen on vaikuttanut siihen, että ihmiset eivät enää korjauta ja huolla vaatteitaan.

“Isoin juttu olisi se, että ihmiset eivät mittaisi tavaran arvoa hinnan kautta. Vaikka olisi kyseessä halpabrändinkin vaate, sitä voi huoltaa, jotta se kestäisi mahdollisimman pitkään”, Kolttola sanoo.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi