Märkää, tukkoista ja viluista

Veto vähissä. Happihypyn jälkeen tehty self-check osoittaa olon olevan tavallisuudesta poiketen lähinnä nuutunut. Paikat ovat tukossa ja jumissa, elimistöä kiertelee joukko kohtuullisia vilunväreitä. Ei sittenkään tainnut olla fiksuin mahdollinen veto lähteä sateeseen tänään. Toivottavasti venyttely ja sauna auttavat, nyt ei oikeastaan olisi varaa sairastua.

Kirjoittelin taannoin muutamasta organisaatiossa tehdystä järjettömästä päätöksestä. Nyt on sen verran mennyt vettä sillan alta, että olemme saaneet arvioitua sen haitalliset vaikutukset. Tulos on siksi radikaali, että on ihan oman itsekunioituksen takia pakko teroittaa kirves ja lähteä sotasille asiasta. On ikävää, että asiaa ei voi käsitellä suoraan, vaan on pakko tehdä pihtiliike ja talloa muutamia varpaita aika tavalla. Ainakin pari tyyppiä on niin suojatussa asemassa, että heidän tekemisiään ei pääse korjaamaan kuin yläkautta. Se puolestaan vaatii aika kovaa lobbaamista ja politikointia, jotta näiden herranterttujen päätökset saataisiin muutettua ilman, että kenenkään vävy tai lankomies ei kokisi ylpeyttänsä loukatun ja olisi sitten suvun jouluaterialla rauha maassa ja hyvä tahto...

Isossakin talossa on paikka paikoin aika pienet piirit ja omituisia kytkentöjä. Ei hyvä. Jos tämä harjoitus lähtee menemään väärään suuntaan, saattaa olla, että saa vaihtaa käyntikorttiin nimikkeeksi vapaaherra...