Blogi

Tuntuu että aina kerta toisensa jälkee sitä vaa pettyy itteensä?! Jotenki toooosi turhauttavaa! Toisaalta vaikeudet kasvattaa jne! mut ei näitä nyt vittu jaksais enää kerrata ja kasvaa! *prkl* Ja tästä aasinsilta siis siihen kuinka ärsyttäviä on monilahjakkaat ihmiset! Ja ite pitää nyhjätä täällä alemmpana keskitasoa! Ärsyttääääääääääääää!!!!!!!!! x(
Tänään on siis angstipäivä? ilmeisesti?
Tai siis sitä ku taas saipi kuulla niin "ilosia" uutisia ni et EVVVK!!! siis kaikki muut asiat! no jos täst kohta sais ruokaa suuhun, ja jos ei tuu parempi mieli ni soitan kyl...onks se nyt HK:lle...et ei oo hyvä mieli vaik on hyvä ruoka!!! v**** p****** s******!!!!!! x10000000000000000

Törmänny nyt pariin otteeseen tälläseen termiin kun tunnevammainen. Ja ihmetelly et mitähän se mahtaa tarkottaa?! Et jos vaik joku sattus eksyy lueskelee ni kertokee?!
Ja sitten kaikkee muuta turhaa!
Miks vuorokoudes on välil toooooooooooosi pitkii tuntei! ei jaksais.
Jeeps myt nyt taasen nukkumaan ni pääsee kiroilee aamul ku pitää nousta "aikasin" ylös! :P ja mennä niille toooooooosi pitkille tunneille! ÖITÄ!

nirsot runkaa - ne sanoo!? Noh pitääkyl harvinaisen tarkasti paikkansa! Mut siis ku ei vaa uskalla, uskalla tyytyä siihen mitä on vaan sitä vaatii jotain "täydellisyytä"! Miks ei vaa voi kelpuuttaa sitä mitä olis... Ehkä se et sitä miettii sitä onnistumista mikä siitä vois kehkeytyä, ja sit se riistetään sulta pois...TAAS...ja sit ollaa taas tutkimassa pohjattoman syvyyttä?!
Joo sen tiiän et ei se mitää ota jos ei annakkaa! mut ku pelottaa välillä niin prkleesti! kai sitä pitäs vaa ruveta uskaltamaan!
onks muil tällasii fiiliksii...ettei vaa tiiä et ollakko vai eikö olla ja sit ollaa yksin?! blaah...tuntuu taas niin nihkeelt...ehkä se täst taas jos vaik aurinkopaistais joskus sinne pohjallekki?!

Mä en siis tajuu?! Mut kroppa varmaa aina estää mua pääsemästä tai alottamasta sali treenii! Ainaku oon suunnitellu et nyt vois taas alottaa ni ei elämä, jostain pöllähtää ihme lenssu! :/ ei yhtään kiva ja sit taas se siirtyy ja sit sitä ei pääse salille ollenkaa :(

nyt tuli alotettua koulu viime syksyn, ja tuntu et toi koulun alku oli yhtä helvettiä, jatkuvaa stressiä ku vuorokaudesta loppu tunnit!!! mut nyt jotenki tuntuu et joko oon vaa tottunnu tähän helvetilliseen kiireeseen tai sit oon unohtannu jotain?! voiks tää olla mahollista et jossain vaiheessa sitä ittekki vaa turtuu ja sitä tulee "tehokkaammaks"?

toivottavasti, usko siihen ainakin itte, ni ei tuu pahamieli jos jotain unohtuu :D xD

kävin eilen kattelee ku lahti kävi pöllyttää pyrintöö...ja huh huh että tuli eläydyttyä peliin taas pitkästä aikaa! suosittelen siis penkkiurheilua! :D
nyt kattoo jos vaik ladut ois kunnos ni lähtee nostaa verenpainetta, ton aneemisen koulunpenkillä istumisen vastapainoks!

Siinä vaiheessa kun tarjonta ylittää kysyntäsi, miten raakaat pois ja valitset omasi?! tai siis millä perustein? Mikä on se joka johdattaa sinut juuri tähän valintaan?!

siis mitä järkee???
noh ei niin mitää!!! miksi siis vaivautua! hyvin on pärjätty ilmanki!

Se on jännä juttu että kun tarviis ees vähän kehuja tai jontain kannustusta, ni tulee vaa paskaa niiskaan. Tai ei nyt ihan paskaa mut ihan vitusti kaikkee epäilyy ja kyseenalaistamista! Ottaa päähän!
Ja sit ihmetellää miks meikäläinen on aina niin pirun "kannustava" (eli siis en oo, se on se sarkasmi mitä meikä viljelee enempi! harmi sinänsä!)
Seki että kerranki tekee jotain, tai onnistuu jossain! ni sit tulee se et jengi tulee: no et oishan sen voinnu tehä paremminki, ja sit ku homma kusee ni sit tulee: et miks sä sen nyt noin teit? mä en välil tajuu?! No ehkä mun ei tarvii, on sitä selvitty tähänki asti ilman ni menee se kai viel toiset saman verran and then some!
Huom! ihmiset opetelkaa vastaanottamaan kahuja ja kannustusta, mutta muistakaa myös jakaa sitä!

Nyt on joku ihme kausi kyl kaikkee parisuhde- ja rakkaus-juttuja...siis ittelläni ainaki! en ymmärrä!? on se jännä!
Mutta siis nyt tuli vaa mielee et voiko niinkin vahva ja iso asia menettää "arvoaan"/tarkoitusperäänsä, ku RAKKAUS. Esim. jos käyttää paljon lausetta: "Minä rakastan sinua!" menettääkö se jossain vaiheessa tarkoituksensa?!
Mun mielestä se on kuluva luonnon vara! Siis se tuntuu sit jossain vaiheessa et siit vaa tulee se lause ilman mitää tarkoitusperää tai sen suurempia tunteita.
Tai sit en oo viellä vaa tavannu sellasta? siis rakkautta.
Mut siis voiko se menttää tehoaan? Siis kulua!
Sen tiiän et sanotaa: "Rakkaus on ku aave, vain harva on sen nähnyt ja vain harva siihen uskoo?"
Et ehkä se volyymi palaa siihen ku sen oikeesti sitte kohta!
Emmä tiiä, tulipahan taas pohdittua ja parannettua maailmaa...(nii vissii?)

Siis sovitut avioliitot!! Kuin helppoo elämä on joskus ollu...ei oo tarvinnu kenet sitä ottai siipakseen, ku se on jo sovittu! enää ei tarvii miettii ku et missähän sitä peltoo viljelis/ojaa kaivais/hoitais kanojaa tai jotain muuta yhtä hienoa!
Oikeesti kuin vaikeet on nyky-yhteiskunnan "parisuhde-elämä"?! Omalla kohdallanni ollu toooosi nihkeet!
Sitä ihmiset oikeesti tuntuu välil stressaavan ku paiskoo tuol menee!
Leijonamieli ja Putkimiehetki on tätä mielt: "Paskaa kertyi mutta senkin kaiken jaksaa kantaa, Jos on vieressä ihminen, jonka kanssa jakaa taakkaa*
ja sit ku sul on se ihminen mietitty valmiiks ni ei tarvii enää sitäkää murehtia! aina ois helppoa ja kevyttä!
JA PASKAT! no ehkä tää on vaa tää yks elmän "suola"!! tai sit se vaa vittuilee meille ja opettaa meit taas olemaan!
Seuraavaan kertaan, jakselkaa...vai miten se meni!