Pieniä sieviä sieniä!

Syksy on siitä mukavaa aikaa, että metsä on pullollaan ilmaista ruokaa. Viikonlopun aikana on tullut kerättyä peräti 30l rouskuja, vahveroita, kehnäsieniä, herkkutatteja ja kanttarelleja. Ja mikä parasta, melkein suoraan omalta takapihalta! Vaikka kaupungissa asuukin, niin tässä erinomaisinta on se, että metsä löytyy kilometrin päästä kotiovelta.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Samaisilta reissuilta on tullut kerättyä kymmenisen litraa mustikoita. Mikäs tässä vapailla ollessa, tuleepahan tosiaan hyötykäyttöön vapaa-aika ja pakastin täyttyy mukavaa vauhtia talvea varten. Suolasieniäkin onjo purkillinen. Itse saa samalla hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa, ja stressitkin unohtuu metsässä kulkiessa.

Piirakkaa, sienisalaattia, kastikkeita ja muhennoksia, lihapataa... Marjoistakin saa jos jonkilaista herkkua tai ihan vain sellaisinaan naposteltaviksi. Kerrssaan Nam.

Muutenkin olen ollut kovinkin tehokas ja reipas viimepäivinä. Asunto on saanut kertaheitolla uuden ilmeen. Hyvästi opiskelijaboksi, tervetuloa aikuisen nuoren naisen asunto. Ihanaa! On tullut uutta sänkyä (jonka itse kokosin ilman yhtäkään ärräpäätä saati katkennutta kynttä!), mattoa, verhoja... Huomenna saapuu uusi sohva ja nojatuoli...

Vielä tarvitsee kaikenmaan pikkujuttuja, mutta minulla on aivan ihana pieni pesä. Voin ihan oikeasti sanoa, että minulla on jopa kaunis koti. painotuksella sanaan koti, koska aiemmin se nyt vain on ollut jokin luukku jossa viettää pakollisen ajan nukkumisen ym. merkeissä. Keittiönpöytä lähtee vielä entisöitäväksi ja jossainvaiheessa saan tänne asennettua laminaattilattian ja ja ja... Haha. Minun on kovin vaikeaa jarrutella itseäni kun haluaisin kaiken heti nyt, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee.

Henkisesti aika rankan ajanjakson jälkeen tuntuu siltä, että nyt tämä elämä aukeaa minulle aivan uudella tavalla. Olen saanut paljon asioita pohdittua ja mietittyä, ja voin kerrankin taas sanoa, että Hei, mullahan menee ihan hyvin, ja olen jopa onnellinen! Pitkästä aikaa on sellainen olo, että voi joa taas odottaa mitä juttuja se elämä heittääkään eteen. Kaikkihan lähtee lopulta minusta itsestäni, ja itse teen elämästäni sellaisen mitä haluan. Eikö niin?

Seuraavaksi kai sitten mietin sitä, että lähdenkö vastaanottamaan minulle tarjoutunutta työtilaisuutta Ruotsista. Heja Sverige, tjäna grabbar! Olen jo pitkään kyllä tiennyt sen, että jossain vaiheessa tulen lähtemään ulkomaille töihin ainakin joksikin aikaa. Haluan nähdä tätä maailmaa muutenkin kuin kotimaan rajojen sisäpuolelta, tai maaten jollain aurinkorannalla. En vain odottanut, että tällainen tilaisuus tulisi vastaan näin nopeasti. Hmmmm. Voisiko tähän loppukaneetiksi todeta sen, että hyville ihmisille sattuu ja tapahtuu hyviä asioita ja myös sen, että Karma´s a bitch? Sitä saa mitä tilaa, joten minä tilaan itselleni upeita kokemuksia ja erinomaisia mahdollisuuksia! Uskaltaisin jopa sanoa, että tällä hetkellä elämä hymyilee, ja minä hymyilen takaisin :)