Lokakuun viimeisenä sunnuntaina toistuu jälleen rituaali, jota kukaan ei ole pyytänyt: kelloja siirretään tunti taaksepäin, ja Suomi palaa normaaliaikaan.
Tänä syksynä vuorossa on sunnuntai 25. lokakuuta, sillä kelloja siirretään aina maaliskuun ja lokakuun viimeisenä sunnuntaina.
Taustalla tapahtuu kuitenkin tänä vuonna jotain, mitä ei ole tapahtunut aikoihin.
Komissio aloitti helmikuussa uuden arviointityön
Kestävästä liikenteestä ja matkailusta vastaava komissaari Apóstolos Tzitzikostas käynnisti helmikuussa 2026 arviointityön, jossa selvitetään kellojen siirron EU-laajuisia vaikutuksia.
Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.
Vasta sen jälkeen komissio arvioi, mitä asialle tehdään.
LUE LISÄÄ: Kesäaika vei tunnin unta – ja kehosi maksaa siitä yhä
Suomi ei voi lopettaa siirtoa yksin
Kellojen siirtämisestä säädetään EU-tasolla kesäaikadirektiivissä.
Niin kauan kuin direktiivi on voimassa, mikään jäsenvaltio ei voi luopua siirrosta kansallisella päätöksellä.
Luopuminen edellyttää direktiivin kumoamista, ja siitä päättävät EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä.
Parlamentti äänesti lopettamisen puolesta jo 2019
Komissio ehdotti kesäaikadirektiivin kumoamista jo vuonna 2018, mutta ehdotuksen alkuperäinen tavoiteaikataulu ei toteutunut.
Euroopan parlamentti äänesti kellojen siirron lopettamisen puolesta keväällä 2019.
Ehdotus odottaa yhä EU:n neuvoston käsittelyä, koska kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa.
Suomen kanta on ollut selvä koko ajan
Suomi kannattaa kellojen siirrosta luopumista.
Kanta ei kuitenkaan ratkaise mitään niin kauan kuin neuvosto ei käsittele asiaa.
Juuri tähän jumiin komission uusi selvitys yrittää tuoda liikettä, koska se tuottaa jäsenmaille tuoretta tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Miksi siirto tehdään juuri aamuyöllä
Kelloja siirretään kaikissa EU-maissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä.
Samanaikaisuus on tärkeää esimerkiksi kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi, koska aikataulut kulkevat maiden rajojen yli.
Sunnuntain aamuyö on valittu siksi, että liikennettä on silloin vähiten ja siirrosta aiheutuu vähiten haittaa.
Alle 45-vuotias suomalainen ei ole elänyt ilman siirtoa
Suomessa kesä- ja normaaliaikaa on noudatettu pysyvästi vuodesta 1981.
Käytäntö on siis vanhempi kuin matkapuhelin, ja se syntyi maailmassa, jossa kellon siirtäminen tarkoitti jokaisen laitteen käsin säätämistä.
Nykyään puhelin vaihtaa ajan itsestään, mutta idea on sama.
Lokakuun siirtoa ei vielä kannata nimetä viimeiseksi
Selvityksen valmistuminen ei ole päätös kellojen siirron lopettamisesta.
Vaikka komissio päätyisi edistämään muutosta, tarvitaan edelleen neuvoston ja parlamentin yhteinen ratkaisu, eikä sille ole vahvistettua aikataulua.
Niin kauan kuin kesäaikadirektiivi on voimassa, siirto toistuu maaliskuun ja lokakuun viimeisinä sunnuntaina.
Vuoden loppu on kiinnostavampi kuin lokakuu
Lokakuussa tiedämme jo tarkalleen, mitä tapahtuu: kello siirtyy tunnin taaksepäin ja yö pitenee tunnilla.
Kiinnostavampi hetki on vuoden lopulla, kun komission selvityksen pitäisi valmistua.
Silloin nähdään, jääkö vuoden 2026 yritys jälleen yhdeksi luvuksi pitkässä kellokeskustelussa vai alkaako EU:ssa liikkua muukin kuin viisari.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Kesäaika vei tunnin unta – ja kehosi maksaa siitä yhä
Sama itsehoitolääke voi maksaa eri apteekissa eri hinnan – näin säästät rahaa
Pysyykö yksi patteri kylmänä muiden lämmetessä? Syy voi olla tässä
