Suomessa sähkö maksoi maanantaina 9. marraskuuta keskimäärin vain noin 1,5 senttiä kilowattitunnilta, kun Liettuassa vastaava hinta oli yli 41 senttiä.
Vuorokautta myöhemmin Suomen oma sähkön hinta nousi noin 10,8 senttiin, eli yli seitsenkertaiseksi.
Euroopan valtava hintaero kertoo Suomen sähköntuotannon vahvuuksista, mutta tiistain kallistuminen muistuttaa, ettei halpakaan sähkömaa ole suojassa äkillisiltä hinnannousuilta.
Suomessa sähkö oli lähes 28 kertaa halvempaa
Maanantaina 9. marraskuuta Suomen sähkön veroton vuorokausikeskihinta oli noin 15 euroa megawattitunnilta eli 1,5 senttiä kilowattitunnilta.
Liettuassa vastaava hinta nousi 414,4 euroon megawattitunnilta eli noin 41,4 senttiin kilowattitunnilta, mikä oli lähes 28 kertaa Suomen hinta.
Eurooppalaisessa hintavertailussa Suomi oli neljänneksi halvin hinta-alue, kun taas Liettua oli vertailun kallein.
Seuraavana päivänä Suomen hinta pomppasi
Tiistaina 10. marraskuuta Suomen sähkön vuorokausikeskihinta nousi 107,80 euroon megawattitunnilta eli 10,78 senttiin kilowattitunnilta.
Nord Poolin markkinatietojen mukaan nousu maanantain noin 15 eurosta oli yli seitsenkertainen, vaikka Suomen sähkö oli edelleen monia muita Euroopan markkina-alueita halvempaa.
Tiistaina esimerkiksi Saksassa vuorokauden keskihinta oli 35,1 senttiä kilowattitunnilta ja Liettuassa 42,1 senttiä, joten Suomen edullinen asema säilyi selvästä kallistumisesta huolimatta.
Sähkölämmittäjän lasku voi muuttua yhdessä yössä
Jos sähkölämmitteinen koti kuluttaisi vuorokaudessa 60 kilowattituntia sähköä, maanantain noin 1,5 sentin keskihinnalla energia maksaisi 90 senttiä.
Tiistain noin 10,8 sentin keskihinnalla saman sähkömäärän hinta nousisi noin 6,50 euroon.
Kyse on Cityn esimerkkilaskelmasta, jossa sähkönkulutus ja sen jakautuminen vuorokaudelle oletetaan samoiksi molempina päivinä eikä mukana ole arvonlisäveroa, sähkönsiirtoa tai sähköyhtiön maksuja.
Miksi Suomi säästyy Euroopan korkeimmilta hinnoilta?
Suomen sähköntuotanto nojaa vahvasti ydinvoimaan, tuulivoimaan ja vesivoimaan, mikä vähentää riippuvuutta kalliista fossiilisista polttoaineista.
Energiateollisuuden vuoden 2025 ennakkotilaston mukaan Suomen sähkön hankinnasta 37,0 prosenttia tuli ydinvoimasta, 26,1 prosenttia tuulivoimasta ja 14,5 prosenttia vesivoimasta.
Keski-Euroopassa sähkön hintaa nostaa erityisesti se, että maakaasu vaikuttaa markkinahintaan voimakkaammin silloin, kun edullisempaa tuotantoa ei ole riittävästi tarjolla.
Liettuan sähkö kallistui myös siirtoyhteyksien vuoksi
Liettua kuuluu Baltian sähkömarkkina-alueeseen, jonka hintoihin vaikuttavat oman tuotannon lisäksi sähkön tuontimahdollisuudet ja alueellinen kulutus.
Jos edullista sähköä ei pystytä siirtämään riittävästi sinne, missä sitä tarvitaan, hinta-alueiden välille voi syntyä huomattavia eroja.
Suomen ja Liettuan lähes 28-kertainen hintaero ei siis tarkoita, että sähköntuotannon kustannukset eroaisivat samalla tavalla, vaan kyse on erillisillä hinta-alueilla määräytyvistä markkinahinnoista.
Marraskuussa hinta on heilahdellut rajusti
Marraskuun alkupäivien sähkön hinnat ovat vaihdelleet Suomessa poikkeuksellisen paljon.
Marraskuun 2. päivän vuorokausikeskihinta oli noin 20,5 senttiä kilowattitunnilta, mutta 5. marraskuuta sähkö maksoi keskimäärin enää noin 0,6 senttiä.
Kolmessa päivässä hinta putosi murto-osaan, mikä osoittaa, kuinka paljon tuuli, kulutus ja tuotannon saatavuus voivat vaikuttaa pörssisähköön.
Pörssisähkön kallein vartti nousi lähes 38 senttiin
Tiistaina 10. marraskuuta sähkön keskihinta oli noin 10,8 senttiä, mutta päivän kallein vartti maksoi 37,9 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja.
Jos kolmen kilowatin tehoinen sähkölaite olisi ollut käytössä koko tämän vartin ajan, pelkän sähköenergian hinnaksi olisi tullut noin 28 senttiä.
Pörssisähköä käyttävä kotitalous voi pienentää kustannuksiaan siirtämällä esimerkiksi sähköauton latausta ja käyttöveden lämmitystä halvemmille jaksoille silloin, kun se on mahdollista ja turvallista.
Kaikki suomalaiset eivät hyödy halvasta sähköstä
Pörssisähkösopimuksessa energian hinta muuttuu markkinahinnan mukaan, joten edulliset jaksot voivat alentaa asiakkaan kustannuksia.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen asiakas maksaa sen sijaan sovitun energiahinnan riippumatta siitä, putoaako pörssisähkön hinta yksittäisenä päivänä lähes nollaan.
Kotitalouden lopulliseen sähkölaskuun vaikuttavat lisäksi sähkönsiirto, verot ja sopimuksen muut maksut, joten Euroopan tukkuhintavertailu ei sellaisenaan kerro kuluttajien maksamista hinnoista.
Halpa sähkö houkuttelee teollisuutta Suomeen
Suomen suhteellisen edullinen sähkö on tärkeä kilpailutekijä paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle ja datakeskuksille.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä on korostanut järjestön hintatilastotiedotteessa, että edullinen sähkö tukee teollisuuden kilpailukykyä ja kuluttajien ostovoimaa.
Energiateollisuuden mukaan Suomen sähkön keskihinta oli vuonna 2025 noin neljä senttiä kilowattitunnilta, mikä teki siitä Euroopan halvimpia markkinoita myös vuositasolla.
Tulevaisuuden sähköhinta riippuu myös investoinneista
Sähkön kulutuksen kasvu voi lisätä tuotannon ja siirtoverkkojen rakentamistarvetta, vaikka Suomi nauttisi tällä hetkellä monia muita maita edullisemmasta sähköstä.
Erityisesti datakeskusten ja teollisuuden investoinnit tarvitsevat sähkön lisäksi toimivat verkkoyhteydet ja riittävästi tuotantokapasiteettia.
Siksi Suomen pitkäaikainen kilpailuetu ei ole yhden marraskuisen halpapäivän hinta, vaan kyky tuottaa ja siirtää sähköä riittävästi myös silloin, kun kulutus kasvaa ja tuuli tyyntyy.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Sähkösopimuksia etsitään nyt kuumeisesti – pelätty hinnannousu näkyy jo tarjouksissa
Tuhlaatko 200 euroa vuodessa tyhjästä? Nämä 5 laitetta syövät sähköä salaa
Astianpesukoneen pikaohjelma tulee kalliimmaksi – 10 asteen ero näkyy sähkölaskussa
