1415

Nyt melkein tuntuu siltä että voisi vähän hehkuttaa… Risteily! Tänään! Jee! Kaikki pakattu, juon aamukahvia ja piirtelen naamaani. Kohta töihin ja sitten seuraava etappi onkin terminaali ja ensimmäinen risteily vuosikymmeneen….

Pakattu on, tiskattu ei. Saa odottaa maanantaihin. Nyt menen nukkumaan jotta jaksan vielä laivallekin vääntäytyä….

Katselin kovin tutukksi tulleita nukkuvia kasvoja ja mietin elämää. Sillä on omituinen taipumus heitellä minne sattuu, mutta lopulta kaikki palaset kai loksahtavat paikoilleen. Odotan risteilyä, mutta odotan myös kotiinpaluuta..

Iski sitten flunssa. Johtuuko sunnuntaisesta sateessa ja tuulessa värjöittelystä, vai sainko tartunnan, tiedä häntä. Tiedän vaan että usean tunnin torkut päivällä ovat johtaneet siihen, että nyt ei nukuta. Ei sitten…

…on olla tässä ja nyt, ihan hiljaa. Muuta ei tarvita.

Omat sanani ovat jo takertuneet väsyneisiin aivoihin. Lainaan niitä jotka osaavat paremmin kertoa uniset ajatukseni, mielialani. Kauniita unia kaikille! Don’t let your mind get weary and confused.. your will be…

Auts. Liikaa liikkuvuutta alaselässä, ei riittävästi yläselässä. Vähäsen huolestuin päivän arviosta, mutta toisaalta – ensimmäistä kertaa elämässäni ymmärrän selkäkivustani enemmän. Tähän asti olen pitänyt sitä kohdallani itsestäänselvyytenä, mutta nyt juuri…

Tänään ei tunnu siltä että pystyisin katsomaan maailmaa silmiin. Tärkeät vuosipäivät lähestyvät, ja niiden aiheuttama tunteiden myllerrys nostaa kyyneleet silmiin aivan tyhjästä. Olo on melko orpo ja avuton. Mutta maalaan…

Makoilen sohvalla mummon kutoman torkkupeiton alla liian isot villasukat jalassa ja juon teetä. Tulin kotiin parikymmentä minuuttia sitten vietettyäni erään mukavimmista illoista pitkään aikaan. Olimme baarissa – emme humaltuneet. Seuralaiseni…

Oudon kiireetön työaamu! Olen lähtövalmis, vaikka aikaa lähtöön on vielä 25 minuuttia. Olen pirteä vaikka olenkin nukkunut huonosti. Kuuntelen musiikkia ja juon itse keittämääni vaniljalattea – en ole jaksanut keittää…