Tämän viikon teksti on peräisin toimittaja Juha Merimaan kynästä. Se oli matkalla Hesariin viikon väitteeksi, mutta päätyi monen kiemura kautta tänne. Hyvä niin, sillä kuumetautisena en olisi itse saanut mitään kasaan. Tällä mennään!!!
Alkoholikeskustelussa huudetaan ihmisten yli
Kaksintaisteluksi jumittuneessa alkoholikeskustelussa unohtuu arki, väittää tutkija Mikko Salasuo
”Väitän, että suomalainen alkoholikeskustelu on jumittunut kahden poteroihinsa kaivautuneen joukkueen välistä huutamista. Tavallista kansalaista ei tässä keskustelussa juuri muisteta.
Ensimmäinen joukkueista pitää alkoholipolitiikkaa osana terveyspolitiikkaa. Se perustelee kantansa useimmiten tutkimuksilla. Sen perusnäkemys on, että alkoholin käyttöä tulisi saada vähennettyä sen yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen takia.
Pitkään tämä joukkue sai vastata alkoholipoliittisesta keskustelusta lähes yksin.
Toinen joukkue on alkoholiteollisuus. Se haluaisi irrottaa alkoholipolitiikan terveyspolitiikasta ja tehdä siitä arvopolitiikkaa.
Se ei vetoa tutkimuksiin vaan maailmankuvaan, jossa yksilön oikeus juoda alkoholia on merkittävämpää kuin alkoholin kulutuksen kasvun tuomat haitat.
Ylä- ja keskiluokkaa kosiskeleva retoriikka unohtaa kokonaan, mitä alkoholin kulutuksen lisäys tarkoittaisi riskiryhmille.
Tässä se haluaa viedä Suomea Baltian tielle. Niissä maissa kädet on nostettu alkoholin edessä pystyyn eikä sen kansanterveydelle tekemää tuhoa edes yritetä paikata.
Oikeastaan teollisuuden ei pitäisi olla keskustelussa mukana lainkaan. Jos alkoholipolitiikkaa muovattaisiin sen toiveiden mukaan lasku kansanterveydelle ja taloudelle ylittäisi kaikki aiemmat uhkakuvat.
Koska joukkueiden näkemykset ovat kaukana toistaan, keskustelu on mennyt älyttömäksi. Molemmat etsivät toisen puolustuksesta heikkoja kohtia ja tekevät avauksia joilla ei ole mitään toivoa mennä läpi. Viimeksi näistä on kuultu esimerkiksi nelosoluen tuominen ruokakauppoihin tai alkoholin myynnin kieltäminen sunnuntaisin.
Ei alkoholipolitiikkaa voi niin johtaa.
Lisäksi tartutaan kokonaisuuden kannalta merkityksettömiin asioihin, kuten ravintola-anniskeluun puolen yön jälkeen.
Tavallinen kansalainen unohtuu tästä keskustelusta täysin.
Paljon mielekkäämpää olisi hakea kompromisseja ja tehdä politiikkaan pidemmällä tähtäimellä. Voitaisiin esimerkiksi pyytää ravintoloita panostamaan siihen, ettei päihtyneille tarjoiltaisi ja mikäli tämä menee läpi vapauttaa niiden aukioloaikoja.
Myös ruokakaupoissa myytävän oluen laimentaminen olisi hyvä ajatus, mutta se tulisi tehdä pitkällä siirtymäajalla ja kansan tuella: samaan tapaan kuin tupakoinninkin rajoitukset. Esimerkiksi kakkosen tuominen ravintoloiden hanoihin voisi olla hyvä alku.”
Tekstin musiikilliseksi kontekstiksi suosittelen tällä viikolla Rascal Flattsin hienoa coveria biisistä Life is a Highway!!!
PS. Kiitos Juha tekstin käyttöluvasta!