Verenpaineesta puhuttaessa ajatellaan usein suolaa, liikuntaa ja lääkkeitä.
Harva osaa yhdistää sitä mindfulness-meditaatioon, jota harjoitellaan kahdeksan viikon ajan illalla sohvalla.
Tuore tutkimuskatsaus väittää nyt, että tällä yhteydellä voi olla enemmän väliä kuin on uskottu.
Tutkijat kokosivat 12 tutkimusta yhteen
Tutkijaryhmää johti hoitotieteen tutkija Shizheng Du Nanjingin yliopistosta Kiinasta.
Ryhmä kokosi yhteen 12 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joihin osallistui yhteensä 715 ihmistä, joilla oli kohonnut verenpaine.
Kaikissa tutkimuksissa harjoiteltiin niin sanottua mindfulness-pohjaista stressinhallintaa, joka tunnetaan myös nimellä MBSR, eli Mindfulness-Based Stress Reduction.
Käytännössä kyse on ohjatusta meditaatiosta, jossa keskitytään tietoisesti omaan hengitykseen, kehon tuntemuksiin ja ajatuksiin niitä arvottamatta.
Kymmenessä näistä kahdestatoista tutkimuksesta harjoitusohjelma kesti tasan kahdeksan viikkoa.
Kahdeksan viikon muutos näkyi suoraan mittareissa
Tulos oli tutkijoiden mukaan tilastollisesti selvä: yläpaine laski keskimäärin yhdeksän ja alapaine yli viisi yksikköä verrattuna verrokkiryhmiin.
Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin monilla muilla yleisesti suositelluilla elämäntapamuutoksilla.
Vaikutus näkyi sekä miehillä että naisilla, ja se oli voimakkaampi niillä, joiden verenpaine oli lähtötilanteessa korkeampi.
Vaikutus ei rajoitu vain verenpaineeseen
Samalla mindfulness-ohjelmalla oli mitattavissa oleva vaikutus myös ahdistukseen, masennusoireisiin ja koettuun stressiin.
Tutkijat huomauttavat, että näiden kolmen tekijän tiedetään itsessään olevan yhteydessä kohonneeseen verenpaineeseen.
Tämä tekee meditaatioharjoituksesta tuplavaikutteisen työkalun, joka voi vaikuttaa sekä mieleen että verisuoniin samanaikaisesti.
Mekanismi piilee hermostossa, ei pelkässä rentoutumisessa
Aiemmissa fysiologisissa tutkimuksissa mindfulness-meditaation on havaittu vähentävän sympaattisen hermoston aktiivisuutta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että keho siirtyy pois jatkuvasta hälytystilasta, joka pitää verisuonia supistuneina.
Tutkijoiden mukaan kyse ei siis ole vain mukavasta tunteesta, vaan mitattavasta muutoksesta hermoston toiminnassa.
Tämä ei toimi aivan samalla tavalla kaikilla
Tutkijat löysivät tähän kuitenkin tärkeän vastareaktion, joka kannattaa tietää.
Osassa tutkimuksista meditoivaa ryhmää verrattiin ihmisiin, jotka eivät tehneet mitään erityistä, vaan saivat vasta myöhemmin mahdollisuuden osallistua ohjelmaan.
Verrattuna tähän mitään tekemättömään ryhmään hyöty näytti suurelta, mutta kun meditoijia verrattiin ihmisiin, jotka osallistuivat johonkin toiseen ohjattuun ryhmätoimintaan, ero pieneni selvästi.
Tämä viittaa siihen, että osa hyödystä voi syntyä myös säännöllisestä rutiinista ja ryhmään kuulumisesta itsessään, ei vain meditaatiosta yksinään.
Miten mindfullness kannattaa aloittaa
Tutkituissa ohjelmissa harjoiteltiin ohjatusti ryhmässä viikoittain, ja kotona tehtiin omaa mindfulness-harjoitusta 5–45 minuuttia päivässä äänitettyjen ohjeiden tahdissa.
Kynnys aloittaa on tutkimusten valossa matala, koska hyöty alkoi näkyä jo kahdeksan viikon kuluttua, ei vuosien jälkeen.
Seuraavalla verenpainemittauksella voi siis olla yhtä paljon tekemistä päivittäisen meditaatiohetken kuin ruokavalion kanssa.
LUE LISÄÄ: Lääkärit: Nämä 5 aamuista merkkiä kertovat, onko verenpaineesi vaarallinen — tarkista lista
