Avaat sipsipussin tai pyöräytät valmisaterian mikroon, sillä nälkä on kova ja ratkaisun pitää olla nopeasti valmis.
Moni meistä tietää näiden herkkujen kerryttävän helposti kiloja vyötärölle, mutta tuore tiede paljastaa jotain huomattavasti synkempää.
Yllättävä havainto nimittäin osoittaa, että tämä arkinen tapa saattaa muuttaa aivojesi toimintaa jo ennen kuin huomaatkaan.
LUE LISÄÄ: Endokrinologian tutkijat: Järjestys, jossa syöt lounaasi, ratkaisee jaksamisesi iltapäivällä
Tutkijat halusivat tutkia nuorten aikuisten aivoja
Ravitsemustutkija Sara Rafiei ja lääketieteen professori Mohammadreza Vafa Iranin lääketieteellisestä yliopistosta tutkivat asiaa, jota harva oli aiemmin selvittänyt.
He kokosivat 416 yliopisto-opiskelijaa, iältään 18–35-vuotiaita, ja selvittivät tarkasti, mitä nämä olivat syöneet kahtena erillisenä päivänä.
Ruoka-aineet luokiteltiin NOVA-järjestelmällä sen mukaan, kuinka pitkälle niitä oli teollisesti käsitelty.
Muisti alkoi pätkiä yllättävästä kohdasta
Osallistujien ruokavaliosta keskimäärin 29,5 prosenttia energiasta tuli ultraprosessoidusta ruoasta.
Tutkijat havaitsivat, että jokainen kymmenen prosentin lisäys ultraprosessoidun ruoan määrässä laski lyhytkestoisen muistin kapasiteettia 0,54 pistettä.
Enimmäkseen einesruokaa syöneet pärjäsivät muistitestissä selvästi heikommin (17,59 pistettä) kuin vähiten einesruokaa syöneet (19,60 pistettä).
Yhteys ei kadonnut, vaikka muut selittäjät poistettiin
Tutkijat ottivat huomioon osallistujien unen määrän, kahvinkulutuksen, liikunnan, tupakoinnin ja jopa stressitason.
Yhteys ultraprosessoidun ruoan ja heikomman muistin välillä pysyi silti yllättävän vakaana näiden tekijöiden huomioimisen jälkeen.
Tarkkaavaisuuden osalta yhteys oli heikompi, ja se katosi kokonaan, kun kaikki elämäntapatekijät otettiin mukaan laskelmiin.
Vaikutus alkaa näkyä selvästi tämän rajan jälkeen
Tutkijat löysivät aineistosta erityisen kiinnostavan kynnysarvon.
Muisti pysyi suhteellisen vakaana, kunhan ultraprosessoidun ruoan osuus pysyi alle 20 prosentissa päivittäisestä energiansaannista.
Tämän rajan ylittyessä muistipisteet alkoivat laskea selvästi jyrkemmin, mikä viittaa siihen, että aivot sietävät pieniä määriä ultraprosessoitua ruokaa, mutta ei sen jatkuvaa ylikuormaa.
Tutkijat itse muistuttavat tärkeästä rajoituksesta
Rafiei ja Vafa korostavat, että kyseessä on poikkileikkaustutkimus, joka ei todista syy-seuraussuhdetta.
On mahdollista, että tietynlaiset ihmiset syövät muutenkin enemmän einesruokaa, eikä syy-seuraus välttämättä kulje vain yhteen suuntaan.
Tutkimusjoukko koostui myös yhden iranilaisen yliopiston opiskelijoista, joten tulosta ei voi suoraan yleistää kaikkiin nuoriin aikuisiin.
Mitä tästä kaikesta seuraa sinun lautasellesi
Tutkijoiden mukaan mekanismin taustalla voi olla suolistobakteerien muutos, joka häiritsee suoliston ja aivojen välistä viestintää.
Kyse ei ole siis enää siitä, miltä näytät peilistä, vaan siitä, miten kirkkaasti ajatuksesi kulkevat opiskelu- tai työpäivänä.
Pienikin muutos kohti vähemmän prosessoituja raaka-aineita voi tutkijoiden mukaan olla kannattava sijoitus juuri nykyiseen ajatuksen kulkuun.
LUE LISÄÄ: Neurologi: Aivosi käynnistävät joka yö elintärkeän ”pesuohjelman”, joka vaatii yhden tarkan ehdon
