Pitäisi valmistautua pikaiselle työmatkalle. Anni-Helenaa ottaa hieman päähän jo etukäteen. Ei muuten, mutta pitkät iltaohjelmat näillä reissuilla tuppaavat tekemään aina niin fiksusta naisesta varsinaisen Anni-Daniella-Helena-Dianan eli ADHD:n. Siinä rytäkässä ollaan aluksi säkenöivää seuraa, juodaan hieman viiniä, kiinnostutaan ”ihan bisnesmielessä” jostain epämääräisestä yhteistyökumppanista, aamulla etsitään omaa hotellia, jotta ADHD voi noutaa tavaransa – samaisesta matkatavarasäilytyksestä, jonne ne edellisenä päivänä kiireesti on aamusta jätetty. Ja taas olisi firman rahoja säästetty, kun ADHD:lle ei olisi varattu lainkaan omaa huonetta. Anni-Helenaa tuskastuttaa jo valmiiksi oma kohelluksensa.
