liikenteessä tai netissä saa välillä pyörittämään päätä. Muotia on olla kovis, mikään ei tunnu miltään, millään ei ole väliä, omaa pahaa oloa puretaan toisiin, osaamatta käsitellä omia tunteita. Johonkin hukkui tai unohtui se aikuistuminen. Jäikö se pullon pohjalle tai lääkepurkin pohjalle?
Lapsia tehdään vain koska kaverillakin on. Lemmikiksi. Osaamatta opettaa niitä. Kielenkäyttö on teinin tasoa. Onko aikuistuminen/vanheneminen noin pelottavaa? Ei viitsi enää uutisiakaan katsoa/lukea kuin valikoiden. Samaa sieltä tulee kuitenkin. Tappamista, pahoinpitelyä jne. Huumori on parasta lääkettä. Oikeassa seurassa. Näin nyt, toisin ehkä myöhemmin.
