Niin se sitten otti ja alkoi. Nimittäin uusi vuosi. Ja miten minä toivonkaan, että tästä tulisi edeltäjäänsä parempi.
Mutta kuinka paljon voimme itse vaikuttaa valinnoillamme siihen, millaista meidän elämä on? Eihän aina uuden tilanteen edessä voi miettiä mahdollisia seurauksia. Vai voiko? Siinähän jäisi koko elämä elämättä, jos aina miettisi sitä pahinta.
Järjellä vai sydämellä. Järjellä ajatteleva varmasti puntaroi niitä seuraamuksia. Sydämellä ja tunteella menijät (kirjoittaja mukaan lukien) toimivat varmasti herkemmin, turhia murehtimatta. Ehkä ovat jopa enemmän optimistisia. Pitäisikö siis luvata, näin uuden vuoden kunniaksi, että miettisi vaikka joka toista asiaa järjellä, toista tunteella. Paranisikohan elämänlaatu?
En kuitenkaan tohdi luvata. Ehkäpä pelkään juuri sitä, että jo nyt melko tavallisesta, tapahtumaköyhästä elämästäni tulisi entistä nuivempaa, jos alkaisin niitäkin vähiä tapahtumia miettimään järjen kanssa. Kannattaako? Onko järkeä? Kaduttaako kuukauden päästä?
Kyllä taidan pysyä tunteen puolella ja kuunnella sydämeni ääntä. Seuraamuksista viis. Ja sitäpaitsi, optimistisesti ajatellen, eihän jokainen teon seuraus voi olla huono =)