Ärsyttää. Ärsyttää se, kun päässä soi jokin biisi, josta ei pääse eroon. Vaikka se olisi hyväkin kipale, niin ei sitä puolta vuorokautta sentään jaksa. Etenkään, jos se kulkee ympäri alusta puoleen väliin ja siitä taas alkuun.
Erityisesti ärsyttää se, kun päässä jannaava kipale keskeytyy johonkin tiettyyn fraasiin, jonka kohdalla sävel vaihtuu ja alkaa uusi biisi. Miten se on mahdollista? Kun mä en edes tiedä, mikä se uusi biisi on. Vammaa.
Syytä en tiedä, mut useasti viime päivinä mun päässä on soinut Dingon Lakatut varpaankynnet. Vaikken Dingoa ole pitkiin aikoihin kuunnellutkaan. Aina siinä kohtaa, jossa sanotaan ”En tiedä lähtikö järkeni..” se biisi katkeaa ja se vaihtuu uuteen. Vaikka biisin alku on Dingoa, niin toi vika lause on jo sitä toista kappaletta, mikä ikinä onkaan. Kumpikaan biisi ei jatku mun päässäni vaan ne jää tohon. Ihan älytöntä.
Nyt mä laitan Dingon soimaan.