Tää päivä on ollut aivan uskomattoman kaunis, kiitos siitä auringolle, joka tällä hetkellä helottaa punaisena metsän takaa, ja tosi kiva. Mulla on ollut tosi ilonen mieli koko päivän. Ihan huippua, kevät on täällä 😀
Viime yönä satoi vettä. Mä olin jo ihan unohtanut kuinka ihanaa on nukahtaa ikkunaa vasten ropiseviin sadepisaroihin. Oikeastaan mä en edes halunnut nukahtaa vaan kuunnella sitä sadetta lämpimän peiton alla.
Jotkin asiat on sellaisia, että niitä oppii arvostamaan vasta sitten, kun ne ei syystä tai toisesta olekaan enää itsestäänselvyyksiä. Näin mulle on käynyt saunomisen kanssa. Kun nykyisessä kämpässä ei ole saunaa, niin vaikkei sitä kotona asuessa koskaan aatellutkaan, että miten upea se sauna oikeasti onkaan, niin nyt sille kuvittelee suunnilleen kruunun päähän.
Toinen juttu on suklaa. Tänään, pitkästä aikaa, ensin hiukan hypistelin, sitten paloittelin kahden palan kokoisiksi paloiksi, avasin ja nams! söin puolet Fazerin sinisestä. Se oli niiiin hyvää!
Ja vielä kivaa, luin pitkästä aikaa Rosa Liksomia, just äsken, ja aamun aloitin Mannerin Poltetulla oranssilla. Mä en ole oikeen koskaan ollut kauheen innoissani draamojen lukemisesta, mut tää oli ihan kymppihyvä!
Papukaija tälle päivälle!
Ja ai niin, ostin digiboksin. Oli ehkä jo korkee aikakin 😀
Tajusin myös tänään, et mun kämpässä on harmillisen vähän pistorasioita. Mietin just, et ostanko lisäjohdon vai vienkö luurin latautumaan kylppäriin. Hmmm. Miten tällasissa tavallisissa yksiöissä sähkösuunnittelut onkin näin persiilleen, kun vankiloissakin on yhtä lusivaa kohden vajaa parikymmentä pistoketta!?