Sata vuotta askelia,
pieniä ja haparoivia,
varmoja ja tukevia.
Sata vuotta muistoja,
ikäviä ja tuskaisia,
kauniita ja onnellisia.
Sata vuotta elämää,
tunteita ja elämyksiä,
muistoja ja kokemuksia.
Sadan vuoden taival
päättyy pieneen hetkeen
muttei kuitenkaan ikuisesti
vain hetkeksi
jolloin vihdoin
vapautuu tuulien vietäväksi
onnellisen henkäyksen lailla
paikkoihin
joissa rakkaudettomiakin rakastetaan
joissa kevät kukkii ikuisesti
onnellisena
ilman ikävää ja huolia.
Nuku rauhassa Mummi <3