Se tunne, kun pitäis tehdä jotain, mut ei yhtään huvittais, niin sitte tekeekin jotain muuta, niin sepä vasta on jotain!
Yleensä mä saan vimman siivota. Tai kuntoilla, lähen lenkille tai tanssin ja biccaan naapureitten iloksi. Joskus mä teen jotain vähemmän ikäviä koulujuttuja.
Mutta tänään! Tänään mä oon vaan yksinkertasesti s y ö n y t. Syönyt ja syönyt ja syönyt. Se menee niin, että kun tekstiä ei vaan tuu, mä haen jääkaapista hiukan jogurttia. Kyllä siinä matkalla sitten ajatuksia syntyy. Varmasti. Hetki taas koneen eessä, ajatus ei kulje, mutta sattuipas! Mullahan on niitä vadelma- ja sitruunajogurttitäytteisiä Fazerin suklaita, ne saa varmaan ajatuksen kulkemaan. (Ei saanu. Tuli paha olo.) Heiii, yks kappale tekstiä! Mä oon niin hyvä! Heiii, mun iki-ihanat, ohuet pikkupiparkakkuni menee pian vanhaksi! Ehkä muutama sellainen! Tai puol pakettia, miten vaan.
Miten kukaan onnistuu olemaan syömättä kun on kiire ja paljon tekemistä? Miten mä onnistun vaan syömään kun on kiire ja paljon tekemistä?
Aivoton läskipää.