Nyt olis aika joululoman, vaan missä on nyt se joulumieli, joka vielä eilen täällä hääri? Vaikka tuskin tarvii huolestua, ainahan se jostain on kummunnut. Ehkä pieni jouluostoskierros ja muutamat mollit kirkossa, kun mä muutenkin niin tykkään jeesuksesta, auttaa mun joulumielen esiinnousemisessa (Oo, prefiksiverbi, oon agricola!).
Enpä ois odottanu sanovani tätä, mut ens viikolla voin vaan tehdä töitä ilman huolia tenteistä tai luennoista. Ho ali mon verac’kini bigatis’ko šuica udmurt kilih mon umoj tudis’ko.
No näinhän se käy 😀 Hiukan jo joulumieli tuli takaisin kun mietin miten täydellistä jouluriisipuuroa mä onnistuin eilen tekemään. Se oli parasta sellasta mitä mä oon ikinä syöny! Pohjaan palaneen kattilan hinkkauskaan ei haitannut yhtään, koska se oli todellakin sen arvosta 😛 Ja mä meinasin eka tehdä neljän hengen annoksen, mut sit aattelin et ehkä kaks on parempi, kun kuiteski syön sen yksin, mut jotenkin sit päädyin kolmeen henkeen, ja kerrallahan se kaikki kuitenkin meni. Mun massuun. <3 Lälläl lälläl läskipää, liian lihava lentämään. Ja suklaata päälle, tätä se joulu on <3 Ja Anthon Berg teki muhun vaikutuksen. Mä oon nyt tykästynyt tummaan suklaaseen <3