15 työpäivää jäljellä ennen uuden duunin aloitusta. Siihen viiteentoista mahtuu myöskin muutto uudelle paikkakunnalle, uuteen asuntoon. Väsyttää, toisaalta olen innostunut. Rahaa ei meinaa saada pysymään tilillä millään, mutta onneksi nyt ei tule keskeytystä palkanmaksuun. Tosin pitäisi muistaa, että armas valtio muisti juuri autoverolla (tai what ever se oikea nimi on) ja vakuutusyhtiö muistaa myös lähiaikoina. No, tärkeitä vaan tuli tänäänkin ostettua: valaisin, pieni hylly kylppäriin ja wc-harja. Pääsisi jo laittelemaan kaikkea paikalleen!
Ensimmäisenä, ensi viikon perjantaina, kun saan avaimet, alkaa siivous, ellei loppusiivousta rakentajan puolesta ole tehty hyvin. Sitten valaisimet kiinni ja verhot, mikäli niitä nyt onnistun haalimaan siihen mennessä. Muutamat huonekalut, mitä on jo olemassa paikalleen, tarkoittaa lähinnä keittiön tuoleja. Arvon edelleen, raaskisiko käydä tänä viikonloppuna ostamassa pöydän. 75 e Ikeassa, ettei se nyt koko budjettia kaataisi… Sais sitten rauhassa kokoilla tavaroita eikä tarttis lähteä maailmalle.
Se, mitä siitä muutosta sitten seuraa, on liian kuormittavaa ajatella. Ei vielä. Ei nyt. Myöhemmin. Nyt on pakko levätä vähän.