Tänä aamuna viedessäni poikaa hoitoon ajattelin, mitä kaikkia asioita on sellaisia, mitä en halua että minulle tapahtuu. No tietysti kaikki terveys yms asiat, mutta niihin ei aina voi vaikuttaa. Yksi asia, mihin haluan voida vaikuttaa ja kaikesta kokemastani huolimatta on, että
ei saa katkeroitua.
Vaikka mikä tulisi ja mitä tapahtuisi, älä kyynisty ja katkeroidu (sisäistä puhetta…). Toinen:
älä anna periksi.
Vielä viimeisilläkin voimilla, taistele. Niin kuin tähänkin asti. Palkintoa ei ehkä ole luvassa, mutta jossain välissä tulee helpompaakin. Kolmas:
Usko ihmiseen.
Niin kuin tähänkin asti. Vaikka olenkin liian kiltti, en saa menettää uskoa ihmiseen. Joku päivä on pakko tulla vastaan joku, joka on sen arvoinen ja näkee sen kaiken kauneuden. Ulkoisen lisäksi ja siitä riippumatta.
Matkusta Australiaan heti kun jaksat.
Viimeiset mukavat sukulaiset odottavat. Toivottavasti!