Tähän elämään I

Ei
Ei enää
Ei enää ikinä
Ei enää ikinä koskaan
Ei enää ikinä koskaan milloinkaan

Tarvitse herätä liian aikaisin

Juoda pahanmakuista halpakahvia

Lähteä työhön josta ei edes pidä

Tapella pomon kanssa kahvitauosta

Lounastaa salmonellavaarassa

Kuunnella katkeroituneita loukkauksia

Köhiä keuhkojaan tupakalla

Kävellä kotiin räntäsateessa
Koska ukko otti auton itselleen
Ja sen penteleen tietokoneelleen
Ja sen penteleen papereilleen
Ja sen penteleen kolmegeekännykälleen

Onneksi lastentarha on lähellä kotia
Vaikka tädit taas katsoivat pitkään
Pikku-Einari oli taas vetänyt turpaan
Räkänokkaa pikku-Santeria

Naapurin kauhukakaraa
Joka ei ikinä tee koskaan mitään
Vaikka varastaa toisten leluja
Vaikka rikkoo ja syyttää muita
Vaikka on kasvamassa nilkiksi
Pikku-Santerista tulee isona pomo
Elkeet näkyvissä jo

Torun Einaria vaikka
Tekisi mieli kiittää

Käymme kaupassa ja
Ostamme jäätelöä
Sitä hyvää, vähän kalliimpaa
Olemme molemmat ansainneet sen

Mies soitti
Se pentele lähtee työmatkalle
Taas
Vie auton lentokentän parkkiin
Koska ei ehdi käydä kotona
Kuulemma

Yrittäähän se
Se pentele
Rakastaa perhettään
Työnsä kautta
Niin paljon
Että unohti perheensä

Katson peiliin
Väsynyt
Kulmista kulunut
Kokoon painunut
Silmäpussien vetämänä

Kello soi
Ja herään
Yksin
Veristen lakanoiden keskellä
Alkoivat sitten taas
Menkatkin