Suomalaisten laseissa suosikki muuttui lähes joka vuosikymmenellä – näin trendijuoma vaihtui 1960-luvulta tähän päivään

1960-luvun alussa noin 70 prosenttia juodusta alkoholista oli väkeviä. Nyt nopeimmin kasvaa juomaryhmä, jossa alkoholia ei ole.

Golden Cap -siideripullo, Linda Cider -mainos ja vanha Sorbus-pullo rinnakkain.

Vuonna 1960 suomalaisen pöydässä oli pullo, ja siinä oli viinaa.

Väkevien osuus kaikesta juodusta alkoholista oli noin 70 prosenttia ja oluen vajaa viidennes.

Kuudessa vuosikymmenessä järjestys on kääntynyt lähes päinvastaiseksi.

1960-luku: viinaa ja kotipolttoista

Tilastoitu kulutus oli vuonna 1960 vain 2,7 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti.

Luku ei kerro koko totuutta, sillä noin neljännes juodusta oli tilastojen ulkopuolella: sahtia, kiljua, kotiviiniä ja ennen kaikkea pontikkaa.

Viinit olivat harvinaisia, ja nekin vähät olivat väkeviä viinejä.

Koskenkorva tuli myyntiin vuonna 1953 ja syrjäytti reilussa vuosikymmenessä siihenastisen ykkösen; Jaloviinan.

Ravintolapuolella myydyimpiä olivat vuonna 1956 Jaloviina ja gini, ja heti perässä gini- ja brandylonkero.

Lonkero pääsi Alkon hyllyille vasta vuonna 1962.

LUE LISÄÄ: Alkoholittomien myynti kasvoi 37 prosenttia – Alko: nämä neljä paikkakuntaa erottuvat

1969: keskiolut tuli ruokakauppaan

Vuoden 1968 alkoholilaki ja laki keskioluesta astuivat voimaan seuraavan vuoden alusta.

B-luokan ravintoloissa myytiin väkeviä viinejä kuten Sorbusta ja Vinettoa, joiden menekkiä juuri lonkero söi.

Keskiolutta sai myydä päivittäistavarakaupoissa ja kahviloissa, Alko avasi myymälöitä maaseudulle, ravintoloiden perustamista helpotettiin ja mietojen juomien ostoikäraja laski 21 vuodesta 18:aan.

THL:n erikoistutkija Thomas Karlssonin mukaan kulutus nousi yhden vuoden aikana 46 prosenttia.

Vanha Alkon Vinetto-etiketti, jossa on punaisia ympyröitä mustalla pohjalla.
Vinetto muistuttaa ajasta, jolloin väkevät viinit kuuluivat aivan eri tavalla suomalaiseen juomakulttuuriin. Keskioluen vapautuminen ja juomavalikoiman laajeneminen muuttivat asetelmaa 1960-luvun lopulta lähtien.

1970-luku: Suomi ohitti naapurinsa

Vielä 1960-luvulla Suomessa juotiin vähemmän kuin Pohjoismaissa keskimäärin.

Vuonna 1969 Suomi ohitti kokonaiskulutuksessa Norjan ja vuonna 1974 Ruotsin.

THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan kasvun nopeus oli aikalaisille suuri yllätys, jopa järkytys.

Kolme eri-ikäistä Jaloviina-pulloa rinnakkain valkoisella taustalla.
Jaloviina oli vielä 1950-luvulla suomalaisen alkoholimyynnin suuria nimiä, kunnes Koskenkorva nousi sen ohi. Väkevät hallitsivat suomalaisen juomakulttuurin trendiä.

1980-luku: viini nousi hyllystä pöytään

Kasvu laantui 1970-luvun puolivälissä ja pysyi lähes ennallaan 1980-luvun alkuun asti.

Sitten kulutus kääntyi uudelleen nousuun, ja viinien osuus alkoi kasvaa erityisen nopeasti vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

Samalla suomalainen olutvalikoima alkoi laajeta yhden peruslagerin ympäriltä.

Vuonna 1987 uutisoitiin, että Golden Cap -siideriä ja lonkeroa sai vastedes kaikista ravintoloista, kun niiden anniskelu rinnastettiin oluen anniskeluun.

Golden Cap Dry Green Apple -siideripullo tummalla taustalla.
Siideri tuli suomalaisiin ruokakauppoihin vuonna 1995. Golden Cap oli yksi niistä nimistä, jotka tekivät siideristä näkyvän osan 1990-luvun juomakulttuuria.

1990-luku: lama katkaisi käyrän

Vuosikymmenen alun lama näkyy kulutuskäyrässä selvänä notkahduksena.

EU-jäsenyys ja uusi alkoholilaki muuttivat sen jälkeen sekä hintoja että saatavuutta. Käyrä kääntyi uudelleen nousuun ennen vuosituhannen vaihdetta.

Siideri tuli ruokakauppoihin vuonna 1995.

Samana vuonna myydyimpiä olivat olutta lukuun ottamatta Koskenkorva, lonkero ja Golden Cap.

Vuosikymmenen kuriositeetti oli Linda Lampeniuksen nimikko Linda Brava siideri.

Vanha Linda Cider -mainos, jossa on vaaleahiuksinen nainen ja Linda Cider -pullo.
Linda Cider kuuluu 1990-luvun suomalaisen juomakulttuurin erikoisuuksiin. Linda Lampeniuksen nimikkosiideri tuli markkinoille vuosikymmenellä, jolloin siideri nousi näkyvästi suomalaisiin kauppoihin ja ravintoloihin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

2004: veronalennus näkyy piikkinä

Alkoholiveroa alennettiin huomattavasti vuonna 2004, ja kulutus nousi jyrkästi.

Se on koko aikasarjan selvimpiä yksittäisiä hyppäyksiä.

Kolme vuotta myöhemmin saavutettiin huippu, jonka jälkeen suunta on ollut alaspäin lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Vuonna 2008 lonkeroa juotiin 28,4 miljoonaa litraa ja siidereitä 28,8 miljoonaa litraa.

2018 ja 2024: kauppa sai vahvempaa tavaraa

Vuoden 2018 alkoholilaki nosti ruokakaupan rajaksi 5,5 tilavuusprosenttia.

Kesäkuun 9. päivästä 2024 alkaen kaupassa on saanut myydä käymisteitse valmistettuja juomia aina 8,0 prosenttiin asti.

Muutos toi tavallisiin kauppoihin vahvempia oluita, siidereitä ja viinejä, mutta viinapohjaisten sekoitusten raja pysyi ennallaan.

Vanha Sorbus-pullo, jonka etiketissä on punaisia pihlajanmarjoja.
Sorbus kuului aikakauteen, jolloin väkevät viinit olivat suomalaisille paljon nykyistä tutumpi juomaryhmä. Vuonna 1960 väkevien osuus tilastoidusta alkoholinkulutuksesta oli noin 70 prosenttia.

2025: vain yksi juomaryhmä kasvoi

Tilastoitu kulutus oli viime vuonna 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti.

Määrä väheni 4,5 prosenttia, ja ainoa kasvanut juomaryhmä oli vahva olut.

Vuonna 2024 olut vei jo 46,5 prosenttia kaikesta juodusta alkoholista, miedot viinit 19,6 ja väkevät 19,3 prosenttia.

2026: perjantaista tuli myös alkoholittomien päivä

Alkon mukaan alkoholittomien myynti kasvoi tammi–elokuussa noin 37 prosenttia, ja niiden vilkkain myyntipäivä on nyt perjantai.

Alkoholittomat ovat siis siirtyneet suoraan siihen hetkeen, joka on kuulunut kuusi vuosikymmentä ensin viinalle ja sitten oluelle.

Kuusikymmentä vuotta sitten sama hyllypaikka olisi ollut käsittämätön, koska silloin kaupasta ei saanut edes keskiolutta.

LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:

Alkoholittomien myynti kasvoi 37 prosenttia – Alko: nämä neljä paikkakuntaa erottuvat

90-luvun arkiruoat eivät kadonneet mihinkään – nämä 8 klassikkoa maistuvat yhä

10 asiaa, jotka katosivat Suomesta lähes huomaamatta – ne muuttivat arkeamme enemmän kuin ymmärrämme

Suosittelemme