Kyllä, herra johtaja
Ei, herra johtaja
Aivan, herra johtaja
Kuten sanotte, herra johtaja
Hyvä on, herra johtaja
Uusi aamu ja
Uusi työviikko
Uusi päivä ja
Uudet haukkumiset
Takana silmien
Harmaitten elää
Mieli
Yhtä harmaa
Kuin
Kallio
Hitaasti
Hitaasti
Hitaasti
Tylsyyden eroosio
Syö sitä
Kuin jääkausi
Silti mieli
Tylsynytkin
On kuitenkin vielä
Elossa
Uskoisin niin
Toivoisin niin
En uskalla ajatella toisin
Onhan se minun vikani
Kun toimitus on myöhässä
Onhan se minun vikani
Kun koneet ovat rikki
Onhan se minun vikani
Kun työkaverit puukottavat
Ja syyttävät minua
Aina minua
Koska minua ei
Uskota
En taistele
Miksi taistelisin?
Ei ole enää syytä
Jatkaa
Ja kävellä pystyssäpäin
Kuin nainen
Kuin oikea, elävä nainen
Pomo vielä sanoo
Etten saa palkankorotusta
Hän toivoo, hän sanoo
Että se kannustaisi
Minua yrittämään
Enemmän
En jaksa
En välitä
Näyttelen ymmärtäväni
Näyttelen hyväksyväni
Näyttelen palaavani työhöni
Yrittäen ”tehdä paremmin”
Viikossa elämä muuttuu
Maanantaina epäilin
Tiistaina ostin
Keskiviikkona testasin
Torstain mietin
Perjantaina kerroin
Mies suuttui kamalasti
Paiskoi esineitä
Lähti baariin
Ei kuulemma voi olla hänen lapsensa
Palasi se kuitenkin
Sunnuntaina
Krapuloissaan
Vaatteet paskaisina
Ja hajuvedelle löyhkäten
Ei edes huulipunaa piilotellut
En sanonut mitään
Miksi olisin
Syyhän oli minun
Tänä aamuna löysin
Ikävän patin
Rinnastani
Mieheni sanoi
Että nyt minulle ehkä
Kasvaa vihdoinkin ne rinnat