Tämä viikko on kulunut kuin siivillä. En tiedä, onko syynä huomenna alkava viikonloppureissu, tekemisen runsaus vai molemmat, mutta fiilis on luokkaa ”eikös eilen ollu maanantai?”. Tänään on vielä mahdollisuus käydä pelaamassa jalkapalloa ja siivota kotona, mutta huomenna lähden matkaan heti töiden jälkeen. Reissu suuntautuu Rovaniemelle vanhan kaverin luo, joten kovinkaan pitkästä matkasta ei ole kyse. Jännittävämpää siitä tekee se, etten lähdekään aiempaan tapaan autolla, vaan kyseessä on ensimmäinen pidempi reissu kaksipyöräisen kaunottareni kanssa. Reittivalintaa en ole vielä lyönyt lukkoon, mutta todennäköisesti menomatka kulkee vanhasta tottumuksesta Pudasjärven ja Ranuan kautta. Palatessa ehkä sitten Kemin ohi.
Pyörän kanssa reissaaminen on siitä mielenkiintoista, että satulalaukuista huolimatta kuljetuskapasiteetti on olematon. Kaiken tarvittavan saa sulloa reppuun, jotta Haaparannalta saa edes välttämättömyydet (jokunen X-strong Kopparberg ja irtoteetä) sovitettua kyytiin. Vaikka nahkalaukut näyttävätkin kohtalaisen kokoisilta, niiden sisätilavuus on naurettavan pieni.
Tänään pitää vielä tarkistaa öljyt ja rengaspaineet, ladata työkaluvalikoima täyteen, pakata reppu valmiiksi ja viedä pikkuinen hoitoon alkukotiin. Siihen kun päälle lisätään siivous, jalkapallon peluut ja kaikenlainen pikkutouhu, niin eiköhän tässä ilta kulu rattoisasti puuhaillessa.