Juhannus jossain Savon ja Karjalan seutuvilla oli ja meni. Nyt on taasen arki ja työt. Huoh. Siinä oli se kesäloma. Seuraavan kerran sitten lomaillaan ensi vuonna. 🙂
Opin paljon uutta. Esimerkiksi sen, että kalat eivät näköjään tykkää maissista tai juustonaksuista. Ei ainakaan Ahti suonut antejaan niillä syöteillä.
Hätä keksii keinot myös kun huomataan, ettei pallogrilli pysy pystyssä. Nuotio tulille ja grillin ritilä makkaratikkujen päälle ja vot poijjaat kun tuli hyvää ruokaa!
Kihlauduin Toisen kanssa pussinsulkijoilla, joten hääpäiväkin oli jo valmiina mustaa valkoisella. Ainkin toisessa niistä. Muutama päivä olis sit enää aikaa valmistella, sillä päivämääränä oli 28.6.07. 🙂
Heitin jopa talviturkin semimutapohjaiseen järvenpahaseen.
Miljoonia(n.10) itikanpuremia mukanani tulin tyytyväisenä kotiin sunnuntai-iltana Toisen kyydillä ja koettiin Oriveden jälkeinen ruuhkakin. Jipii. Matkailu avartaa.
Viikonloppuna on synttärit ja pian alkaa se elämän ehtoopuolikin häämöttää. 😀 Sään salliessa Linnanmäki kutsuu puoleensa ja illalla ravinteli-illallinen. Nam-maiskis.
Mikäs tässä ollessa. 🙂