Se, että raahustaa läpi päivien suuri möykky/paino/mikälie rinnassa ei tee musta kirkaamman kruunun omistajaa. Enkä haluaisikaan.
Se, että jättää jonkin ISON osan elämästään taakseen ei auta mua kevyemmin kulkemaan huomiseen. Päinvastoin.
Sielu täynnä säröjä.
’Aika parantaa, mut aina arpi jää.’