Me kävelemme sirpaleiden päällä,
Jokainen niistä on muisto menneiden,
Sydämen palanen,
Haava ikuinen.
Kuljemme käsikädessä,
Kohti eilistä,
Sitä joka jäi tekemättä.
Punainen aurinko laskee länteen,
Se säröt saa palamaan,
Punaista tuskaa keskellä veripisaroiden,
Kävelemme vain,
Kohti tulevaa ja menyttä.
Pääsemme tien päähän,
Porttimme aukenee,
Sen takana ei ole mitään,
Kaikki muuttuu lasiksi
Sirpaleiksi tielle tuskien