Profiilissani lukee aika selkeästi, etten pidä suurimmasta osasta ihmisiä. Monien ihmisten mielestä on jotenkin ”oikein” olla positiivinen muita ihmisiä kohtaan. Itse pidän moista asennetta naiivina.
Kerronpa miksi.
Ensinnäkin, suurin osa ihmisistä on typeriä. Keskusteluiden filosofinen päämäärä ja tarkoitus on luoda jotain uutta henkisellä tasolla. Tietysti päämääränä voi olla perseenkin saaminen, mutta silloin ei voida puhua kovinkaan filosofisesta päämäärästä. En ymmärrä millä tavalla voisin saada mitään uutta ajateltavaa ihmisiltä, joilla ei ole muuta puhuttavaa kuin työ, vaatteet, autot tai urheilu. Mikäli tarkoituksena on puhua pelkkää soopaa, tämä on tietysti väärä lähtökohta, mutta pidän soopan puhumisesta jo valmiissa kaveripiirissäni enkä jaksa uskoa, että ulkopuolisilla olisi siihen jotain sävähdyttävää lisättävää.
Toisekseen, ihmiset ovat itsekkäitä. Tätä tuskin tarvitsee edes perustella. Olen tavannut elämässäni satamäärin ihmisiä, jotka eivät kierrätä, tarkkaile omaa käytöstään tai yleensäkää ole kiinnostuneita muusta kuin omasta hyvinvoinnistaan. Ja ovat vielä ylpeän välinpitämättömiä tästä.
Kolmanneksi. Olen yrittänyt lähestymistapaa, jossa olen positiivinen toisia kohtaan. Tietoisesti ja rehellisesti. Tämä ei ole johtanut mihinkään järkeviin tuloksiin koskaan. Ihmisten käytös ei vain muutu miksikään, vaikka olisit heitä kohtaan millainen tahansa. Järkevät ihmiset huomaavat omat virheensä ja ovat valmiita oppimaan niistä, mutta pääsääntöisesti en näe järkeä olla miellyttävä ihmisiä kohtaan, jotka ovat suoraan sanoen mulkkuja.