Mullon tässä tosi hyvä narrin virka. Taas. Jotenkin kummasti onnistun aina hommautumaan moiseen virkaan. Jotenkin kummasti jaksan aina pidellä toivoa yllä ja odottaa, että minut ylennettäisi prinsessaksi. Jotenkin kummasti niin ei kuitenkaan koskaan käy.
Minä olen aina se, joka on liikaa tai liian vähän. Liian kiltti, liian tyrkky, liian vetäytyvä, liian rehellinen, liian kärsimätön, liian kärsivällinen, liian ylpeä, liian riippuvainen, liian. Minen koskaan ole tarpeeksi kiinnostava, tarpeeksi kunnioitettava, tarpeeksi laiha, tarpeeksi kaunis, tarpeeksi jännittävä, tarpeeksi aktiivinen, en tarpeeksi.
Minun tekisi mieli laittaa kaikki toisen piikkiin. Mutta pakkohan minussa itsessäni on oltava jotain pahasti vialla, kun saan aina paskaa käteen. Olen saanut sitä paskaa käteen taas jo useamman kuukauden. Mikä helvetti minua tässä vielä pitelee?!