Jeps, eilenpä vierailin sitten Kissojen yössä…Oli taas mukava päästä katselemaan isoja kisuja ja muita eläimiä, kauniita otuksia ja suloisia eläinlapsukaisia…Enkä edes jaksa ottaa kantaa tähän neljän ihmisen ”mielenosoitukseen”, jonka jotkut teinit olivat paikalle järjestäneet…Joillain vaan ei ole aivokapasiteettiä miettiä asioita loppuun asti, eikä näköjään parempaa tekemistä perjantai-iltana, se siitä.
Huomasin myös, miten henkinen arvomaailmani heijastuu valintatilanteissa…Eilen huomasin asettavani yhden torakan hengen huomattavasti arvokkaampaan asemaan, kuin pienen lapsen. Enkä tunne asiasta pätkääkään huonoa omatuntoa. Torakka pääsi takaisin kotiinsa, ja pieni Jaana-Petteri sai opetuksen siitä, että pieniä torakoitakin joku puolustaa naaraleijonan ottein!
Tänään sitten, pelastustyöstäni ylpeänä, palkitsin itseni törsäämällä hemmetinmoisen summan rahaa kosmetiikkaan. Tuen ehdottomasti Joe Blascoa sekä tuotteiden laadun, että eettisyyden takia. Maksan huomattavasti mieluummin suuremman summan Blascon meikkivoiteesta, joka on laadukas, eettinen, ja kestää käytössäni kauan, kuin että ostaisin muutamalla hassulla eurolla Lórealin meikkikiisseliä, tietäen läiskiväni naamaani aivan jotain muuta kuin ”cruelty free”-leiman ansainnutta ainetta, ja joka sekin kestää käytössä noin viikon. Joe Blasco kunniaan!
Viikonlopun hyvät työt on siis tehty:
* annettu rahaa hyväntekeväisyyteen; amurin uhanalaisille kissapedoille, Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle sekä Korkeasaaren muulle toiminnalle
* pelastettu yhden elävän olennon henki murhanhimoiselta Jaana-Petteriltä
* tuettu eläinkokeetonta meikkiteollisuutta
Oloni on hyvä, voinen palata taas sohvalle Addams Familyn pariin, omien kissapetojeni viereen. 🙂