Pora surisee…

Jeps, aamu aloitettiin tänään iloisesti hammaslääkärillä. Ja nyt tuntuu siltä kuin toinen puoli päästä olisi kuin ylikypsä tomaatti… Viisaudenhampaan poistoon passitetaan seuraavaksi, saa nähdä kuinka kauan sitäkin ihmettä taas saa odottaa…Veikkaan että se hammas putoaa ennemmin itsestään kuin saan oikeasti jonkun tekemään asialle jotain…

Koulukuviot kusee taas oikein urakalla. On se jännä, että miten aina turvaudutaan tähän tuttuun lauseeseen ”painotamme opiskelijan henkilökohtaista vastuuta opinnoistaan”, kun koulun henkilökunta on ITSE mokannut asiat. Ei minkäänlaista pahoittelua, vaikka opiskelijoita kohdellaan kuin likapyykkiä, ja kun mokia tapahtuu, oikeutetaan ne sillä, että on kiire eikä ehdi. Ja sitten pitäisi opiskelijan itsensä sumplia asiat, joita hoitamaan on PALKATTU ihmisiä…Taas hieman on sukuelin otsassa…

Mutta kaunis ilma on sentään, tarjoaisko joku mulle lohdutusjätskit? 🙂