11.05.2008
Kylpyhuoneen ovi on lukittu. Älkää viitsikö seisoa
siinä puhumassa, ruikuttamassa tai kyselemässä.
Odottakaa kunnes tulen täältä. Ovi on tosiaankin
lukossa.
Haluan oven pysyvän kiinni. Ei se ole rikki enkä
minä ole jäänyt tänne jumiin. Tiedän että olen
jättänyt sen lukitsematta tai joskus jopa aukikin.
Olin nimittäin teidän synnyttyänne peloissani siitä,
että tapahtuisi jotain kamalaa sillä aikaa kun minä
olin täällä, mutta siitä on kymmenen vuotta ja
haluan nyt vähän yksityiselämää.
Älkää kyselkö, kauanko aion viipyä täällä. Tulen
ulos sitten kun olen valmis. Älkää tuoko puhelinta
kylppärin ovelle, älkääkä sanoko soittajalle: Äiti
on vessassa! Älkää ruvetko tappelemaan heti kun
olen päässyt tänne. Älkää työntäkö varpaitanne
oven alta ja heilutelko niitä. Älkääkä ujuttako
oven ali kolikoita, legoja tai muistilappuja. Se
kävi tylsäksi jo silloin kun olitte kahden vanhoja.
Jos olette seuranneet minua puhellen ja puhutte
yhä tullessanne tälle ovelle, ystävällisesti
kääntykää ympäri, kävelkää poispäin ja odottakaa
minua toisessa huoneessa. Kuuntelen teitä sitten
taas mielelläni sitten kun olen siihen valmis.
Niin, ja rakastan teitä yhä.
-Äiti-
~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~
Ei mikään tingi niin paljon
ja taitavasti kuin äidin sydän.
-Maria Jotuni-
~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~