Tänään ryntäsin alkoon töistä päästyäni (lakko tulossa tai ainakin niin uhkailtiin?). No ostin vinkkua ja giniä ja kaiken maailman litkut ja astelin reteesti kassalle, jossa multa yleensä aina kysytään paperit. No tänään ei mitään, ja sain hymynkin myyjämieheltä kaupanpäällisiksi. (Vai oliko se säälivä virnistys… who knows).
No joka tapauksessa, sitten astelin paikalliseen ketjuruokakauppaan, latasin korin täyteen ruokaa ja ajattelin että ostanpa lantringiksi myös limulonkeroa, jossa on sen 0,8 promillea alkoholia tai jotain. Kassalla ladoin ostokset hihnalle. Myyjänä oli semmonen vanha mummo, joka vähän aikaa pyöritteli sitä pulloa käsissään, äkkäsi promillelukeman ja…. KYSYI MULTA PAPERIT! Mä tapitin sitä vähän aikaa epäuskoisena ja löin ajokortin tiskiin. Muori tihrusti sitä korttia ja mutisi siinä jotain. Teki mieli sanoa että ”NIIN! Kyllä, se olen minä, 27 vee. Että ihan laillisesti limua ostan, stna!”
Voi tiisus. Olipa taas mukava tajuta näyttävänsä 17 vuotiaalta teiniltä. Pitäsköhän vaan juoda sitä viinaa enemmän, jospa mä olisin uskottavampi silmäpusseissa ja kaljamahan kera.