Aloitin oikein pätevänä läski liikkeelle ja kesäksi kuosiin-kuurin ja menin siis huhkimaan salille duunien jälkeen. No eihän siinä mitään, mutta kun olin vähän aikaa veivannu ylätaljaa niin ajattelin, että miks ihmiset vilkuilee mua kummasti… ja sitten hoksasin että mulla oli käsivarressa oman perhostatskan jatkona Caen ihme tuherrus alastomasta naisesta, joka koskettelee itseään kriittisistä paikoista. 😀 Mähän yritin sitä eilen hinkata saunassa pois mutta se on jollain über-permanent-tussilla taiteiltu. Eipä muuta kuin naama punaisena vessaan raaputtamaan sitä veks.
Kaikki alkoi oikeestaan jo aamulla, kun sain itseni viimein bussiin vähän normaalia myöhemmin. Kesken bussimatkan vaan repesin ihan totaalisesti kun rupesin muistelemaan sitä mun kakunraiskausepisodia, joka muuten muistuu pikkuhiljaa kaikessa hilpeydessään mun mieleen. Ihmiset katseli _hieman_ hitaasti mua siellä bussissa kun tyrskin naama punaisena ja yritin piiloutua Metrolehden taakse.
Töissä oli just ennen yheksää ja painelin viileesti kahvihuoneeseen (koska meillä on ysiltä aamukahvitauko). Siinä sitten joristiin viikonlopun kuulumisia kunnes joku kysyi missä mun yks duunikaveri on. Toinen vastas että ”se on jossain palaverissa, joka alkoi puoli tuntia sitten”, ja siltä seisomalta mä tajusin että mun piti olla ihan samassa palaverissa. No…menin häpeästä kankeana koputtelemaan neukkarin oveen ja liityin joukkoon muina miehinä, vaikka päälliköt kieltämättä loi muhun vähän epätyytyväisiä katseita.
Joo, ei aina voi olla ihan täydessä terässä, ei varsinkaan Kotkamiitin jälkeen. 🙂