Meinasi tulla vahingossa että aisaa. *puistatus*
Nosiis, oman asuinpytinkini ihka aito taloyhtiökyylä pysäytti mut äskön rappukäytävässä. Mulla syli täynnä pyykkiä ja pää lainehtii vielä eilisen jäljiltä ja tyyppi alkaa pokerina selittää että ”Hei, olenpas huomannut että sinulla on samanlainen digiboksi…” ja mä että WTF? *törkeetä kelailua* Aivot raksuttaa että mistä sen mun digiboksista voi tietää??? No se oli kyylännyt alakerran varastohäkistä mitä tyhjiä pahvilaatikoita mulla siellä on. Taivas sentään. Se rupes kyselee että onko mun boksissa joku uusi päivitys kun hällä ei kuulemma ainakaan vilku vihreä valo (no ei tosiaan vilku sillä tyypillä) ja näytössä ei näy CH vaan 001, vaikka boksin pahvilaatikon kyljessä olevassa kuvassa näkyy. Mä tuijotan sitä äijää ne pyykit sylissä ja mietin että kyllä on joillain ihmisillä elämä vaikeeta.
Jotain mutisin että aivan paskanhailee mikä päivitys siinä on, kunhan toimii. Lähin siitä sitten sotkemaan portaat ylös kun äijä jäi huutelemaan sinne vielä jotain. Uskomatonta.
Sain muuten soveltuvuustestin tulokset. Ja kuulemma olen soveltuva. Oli ihan kiva tietää omaavansa ”riittävät” taidot ja olevansa ”hieman keskivertoa parempi” palikkatehtävissä ja sanapäättelyssä tai mitä tehtäviä ne nyt olikaan. Kuuntelin sen konsultin palautetta ja mietin että kaikki ne asiat mitä ne oli niistä testeistä tulkinneet, mä olin sanonu jo haastattelussa. Jotta mikähän hyöty siitäkin testirupeamasta oli mulle taikka sille toimeksiantajafirmallekaan.
Tänään aion pohdiskella pääni kipeäksi elämän tarkoitusta.