On tuo lumi ihanaa. Piristää edes vähän tätä muuten niin synkkää mielialaa, joka taas vaivaa. On menossa sellainen kausi kun ei tunne olevansa oikealla alalla eikä hallitsevansa mitään asiaa tarpeeksi, eikä mikään muukaan asia työn ulkopuolella oikein mene putkeen. Vaikka kaikki ois kuinka aineellisesti hyvin, niin silti jokin mättää.
Piti tänään oikein miettiä että mikä vittu tässä elämässä on vialla…ja kyllähän minä sen tiesin. Se on yleinen päämäärättömyys ja tavoitteiden puute. Sen takia päätin, että jos vuoden päästä tähän aikaan mikään ei ole muuttunut, mä alan muuttamaan tätä elämää. Oikein rankalla kädellä. Hyvä juttu tässä on se, ettei ole mitään siteitä minnekään muuhun kuin opintolainaa myöntäneeseen pankkiin. Koska entistä enemmän olen ajatellut sitä, että voisi alottaa elämän tyhjältä pöydältä jossain ihan muualla, jossa kukaan ei tunne eikä tiedä mitä on aikaisemmin puuhannut. Vois lähteä vaikka Australiaan poimimaan hedelmiä ja opettelemaan surffausta. Hankkis kokemusta jostain aivan muusta kuin mihin on tottunut; ei mitään hippischaissea, vaan ihan tavallista elämää jossain kaukana täältä.
Asetin sitten itselleni kuolleeksi rajaksi kolmenkympin virstanpylvään. Sitä ennen on alettava muokkaamaan asioita uuteen uskoon, eikä siihenkään ole enää kuin 1 vuosi, 10 kuukautta ja 18 päivää.