Otin asiakseni kurkkia Facebookissa tuttujen ja kavereiden profiileja ja analysoin, että 20% kaikista siellä mun kaverilistalla olevista ilmoittaa menneensä tai menevänsä naimisiin vuoden sisällä. Lopuista 80 % suurin osa on parisuhteessa/kihloissa tai mennyt naimisiin jo ajat sitten. Tuon erään ystäväkysely-ketjun takia rupesin miettimään mun lähintä ystäväpiiriä ja kyllä, tulin siihen tulokseen että olen ainoa sinkku niiden n. 20 ihmisen joukossa, joita pidän sellaisena kantavana kaveripiirinä. Outo lintu siis. Eiku kala.
Ei sinänsä kyllä ahdista, tähän alkaa jo tottumaan. Sain pari viikkoa sitten tietää, että mun exän entinen paras kaveri (entinen siksi, että ex uskoon tullessaan hylkäsi kaiken entisen, myös ystävät) menee vuoden päästä elokuussa naimisiin. Kyseessä on ihminen, josta tuli vuosien saatossa myös mulle hyvä ystävä, yksi niistä melko monista miespuolisista sellaisista. Olin superiloinen kun se löysi itselleen mahtavan muijan ja vielä iloisempi tammikuussa kun kuulin heidän menneen kihloihin. Oon surullinen ainoastaan siitä, että tiedän miten pahalta tästä miehestä tuntuu se, ettei mun ex tule osallistumaan niihin häihin.