Tahdon oman kämpän ja oman auton. Vaikka täällä metsän keskellä asuu ihan mielellään niin on se vaan niin että mitä vanhemmaksi kasvaa, sitä pienemmältä kaikki vaikuttaa täällä. Helsinkikin on liian pieni, mutta jos sinne nyt ensiksi pääsisi täältä muuttamaan, ehkä joskus vuosien päästä ulkomaillekin. Ja tahdon samanlaisen Punton kuin se meidän vuokra-auto Italiassa, tuo äidin Fiesta alkaa hajota käsiin.
Sattumatapaamiset on kivoja. Alex ja Vilja ja tuttuja vuosien takaa. Sain loistavan hymyn yhdeltä jätkältä, joka ajoi ohi risteyksessä ja jee, matkakortti, ei enää tarvitse pelätä tarkastajia.
Ja mitäs vielä? Joo, huomenna on nasujaiset ja Kalliom abit änkeytyy Porthanian terassille. Taidanpa änkeytyä mukaan, vaikka abivuosi oli ja meni ja nyt vain hengailen. ”En tullut tunneille, istuin Porthanian terassilla parilla.” Tuomas varmasti ymmärtää :’D